FM Elisabeth Mikkonen on hiljattain filosofian maisteriksi valmistunut ekologi. Emil Aaltosen Säätiö myönsi huhtikuussa Mikkoselle kolmivuotisen nuoren tutkijan apurahan ensimmäisen vuoden hänen väitöskirjantyöhönsä, joka käsittelee äidinmaidon terveysyhteyksiä luonnonoloissa elävillä aasiannorsuilla. Maidon koostumukseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään melko vähän ja erityisen vähän tästä tiedetään luonnollisissa elinympäristöissä elävillä eläimillä, joilta maidonkeruu tutkimustarkoituksiin on yleensä mahdotonta. Norsun jälkeläiset ovat kuitenkin pitkään riippuvaisia äidinmaidosta ja hoivasta.
Aihe yhdistää Elisabeth Mikkosen pitkäaikaisen intohimon terveystutkimukseen, eläinfysiologiaan, biokemiaan sekä evoluutioekologiaan, joita kaikkia hän on opiskellut yliopisto-opintojensa aikana.
– Olen todella onnellinen ja kiitollinen, että sain nuoren tutkijan apurahan Emil Aaltosen Säätiöltä, mikä mahdollistaa täysipäiväisen tutkimustyön tämän uskomattoman kiinnostavan aiheen parissa.
Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston biologian laitoksella.
– Käytettävissäni on Myanmar Timber Elephant -projektin kautta aineisto Myanmarin puolivilleistä työnorsuista, joka sisältää paitsi laajan kirjon norsunmaidosta analysoituja yhdisteitä myös runsaasti tietoa norsujen terveydestä, lisääntymishistoriasta ja ekologisista tekijöistä. Tämä norsupopulaatio on ihanteellinen maidon koostumuksen tutkimukseen, koska norsujen kuolleisuus, hedelmällisyys ja käyttäytyminen muistuttavat luonnossa villeinä eläviä norsuja, joiden maidon koostumuksen tutkiminen on mahdotonta.
Tutkimuksessaan Elisabeth Mikkonen pyrkii selvittämään, miten äidin ja poikasen terveys, muut piirteet ja olosuhteet ovat yhteydessä äidinmaidon koostumukseen luonnonoloissa elävillä aasiannorsuilla.
– Tavoitteenani on myös selvittää, miten maidon eri komponentit ovat yhteydessä toisiinsa sekä miten äidinmaidon koostumus on yhteydessä poikasten hyvinvointiin, kasvuun ja käyttäytymiseen. Tutkimukseni paikkaa aikaisempien norsunmaitoa koskevien tutkimusten puutteita, sillä otoskoko on huomattavasti suurempi, norsut elävät luonnollisissa olosuhteissa ja saatavilla on pitkittäisaineistoa samoilta naarailta. Tutkimukseni lisää tietoa varhaisten olosuhteiden ja äidinmaidon koostumuksen terveysyhteyksistä ja tuo arvokasta tietoa uhanalaisen aasiannorsun suojeluun.
– Olen jo pitkään tiennyt haluavani tutkijaksi ja haaveillut nimenomaan tutkijanurasta monitieteellisessä terveystutkimuksessa, Mikkonen toteaa. – Olinkin todella onnellinen, kun minulle selvisi maisteriksi valmistuttuani, että graduohjaajani hakivat väitöskirjatutkijaa työstämään uutta ja ainutlaatuista norsujen maidon koostumukseen liittyvää aineistoa.
– Tutkijana pääsen myös tekemään kaikkea mitä rakastan. Kirjoittamaan tieteellistä tekstiä, opiskelemaan uusia asioita ja lukemaan mielenkiintoisia artikkeleita. Pääsen ratkaisemaan kiehtovia ongelmia, kohtaamaan haasteita, suunnittelemaan ja suorittamaan tilastollisia analyysejä. Lisäksi voin verkostoitua muiden tutkijoiden kanssa sekä pitää ja kuunnella esityksiä mielenkiintoisista aiheista.
Kaiken kaikkiaan tämä kevät ei olisi voinut mennä paremmin, Mikkonen iloitsee.
– Minulla on yhtäkkiä unelmieni väikkäriaihe, tiedossa todella mielenkiintoisia oman alan kesätöitä ja rahoitus väitöskirjatutkimukselleni kolmen vuoden ajaksi.