Vuonna 2021 rahoitettujen projektien esittelyt

Tiivistelmät

TkT TONI BJÖRNINEN
Tekniset tieteet
Tampereen yliopisto
Antenniteknologiaa implantoitavien laitteiden väliseen langattomaan tiedonsiirtoon ihmiskehon sisällä

Langattomasti toimivat ihmiseen implantoitavat laitteet mahdollistavat kehon sisäisen fysiologian sekä sairauksiin liittyvien ilmiöiden pitkäaikaisen seurannan kotona. Tarkoitukseen tähän mennessä kehitetty langaton teknologia ja sen suunnittelumenetelmät eivät tarjoa yleispäteviä ratkaisuja. Kehon sisäistä, kahden tai useamman implantin välistä langatonta kommunikaatiota on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Projektissa kehitämme uudenlaista, täysin kehon sisäistä antennijärjestelmää, joka mahdollistaa langattoman kommunikaation useiden implantoitavien laitteiden välillä. Sen hyvinvointia ja elämän laatua parantavat vaikutukset ovat kauaskantoiset. Esimerkkinä tästä on langaton aivo-tietokone-käyttöliittymä, joka perustuu aistihavaintoihin ja motoriikkaan liittyvän aivojen sähköisen toiminnan seuraamiseen aivojen eri osissa.

LT, dos. JOONAS HAAPASALO                          
Lääketiede – kliininen lääketiede
Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampereen yliopisto ja Fimlab laboratoriot Oy
Aivokasvaimien diagnostiikan ja hoidon kehittäminen differentiaalimobiliteettispektrometrialla (DMS)

Aivokasvaimet tappavat ja vammauttavat vuosittain satoja ihmisiä Suomessa, ja ovat lasten syöpäkuolleisuuden suurin aiheuttaja. Aivokasvaimien ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, jossa neurokirurgi poistaa kasvainkudosta polttaen sitä sähkövirralla, ja syntyy palokaasuja. Tutkimuksessa kehitämme uudenlaista mittausmenetelmää, jossa pahanlaatuinen syöpäkudos voidaan palokaasuanalyysissä tunnistaa ja erottaa hyvänlaatuisesta. Menetelmän avulla on tarkoitus saada kasvaimen tarkka diagnoosi jo leikkauksen aikana. Tämä ohjaisi leikkauslaajuutta, ja voisi ehkäistä komplikaatioita.

FT, dos. ROOSA LAITINEN
Biologia
Helsingin yliopisto
Kasvien sopeutumismekanismit – kukan koon plastisuuden geneettinen säätely

Kasvit eivät pysty liikkumaan, ja eräs niiden tärkeä selviytymiskeino on kyky muokata ilmiasua kasvuympäristöön sopivaksi. Tätä muuntautumiskykyä kutsutaan plastisuudeksi. Plastisuus itsessään on periytyvää, mutta siihen vaikuttavia geenejä tunnetaan vain muutamia. Tässä Helsingin Yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tehtävässä hankkeessa pyrimme tunnistamaan geenejä, jotka säätelevät kukan koon plastisuutta ja sen kautta lisääntymismenestystä. Käytämme hyväksi mallikasvi lituruohon lajikkeiden perinnöllistä muuntelua, molekyylibiologisia menetelmiä ja fysiologisia mittauksia. Tavoitteenamme on ymmärtää kasvien kykyä sopeutua muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja tuottaa tietoa, jota voidaan soveltaa kestävämpien viljelykasvien jalostukseen.

PhD, dos. ELINA MÄKINEN
Sosiaalitieteet
Tampereen yliopisto
Eettisen tieteen tulevaisuudenkuvat: Koe-eläintiede, aktivistit ja vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmä

Eettisen tieteen tulevaisuudenkuvat -tutkimushanke tarkastelee ”eettisen” ja ”hyvän” tieteen rakentumista koe-eläintieteen kontekstissa ja alan erilaisten toimijoiden mielikuvien ja käytäntöjen näkökulmasta. Laadullisten tapaustutkimusten ja vertailevan tutkimusotteen avulla hanke pureutuu muun muassa tieteentekijöiden ja eläinaktivistien näkemyksiin ja etsii vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: minkälaisia mielikuvia erilaiset toimijat rakentavat eettisestä tieteestä? Miten toimijoiden mielikuvat ja työn käytännöt muokkaavat eläinkokeiden käytön mahdollisia tulevaisuuksia? Hanke on ajankohtainen, koska biotieteet ovat kasvavan paineen alla EU:n tiukentaessa eläinkokeisiin liittyviä säännöksiä ja vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien haastaessa nykyisiä koe-eläintieteen tiedontuottamisen tapoja. Eläinkokeisiin liittyvillä tulevaisuuksilla on myös kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia on mahdollista tutkia ja kehittää.

FT ANNA RIPATTI
Taiteiden tutkimus
Helsingin yliopisto
Arkkitehtuurin poliittinen toimijuus vallankumousten Euroopassa 1830–1930

Hankkeessa tutkitaan työväestön arkisten elinympäristöjen arkkitehtuurin poliittisuutta Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä vuosina 1830–1930. Kysymme, millä tavoin arjen arkkitehtuurin ajateltiin vaikuttavan ihmisiin ja yhteiskuntaan, miten työväestön elinympäristöjen arkkitehtuuria hyödynnettiin poliittisessa toiminnassa ja miten sen avulla rakennettiin käsityksiä työväenluokasta. Lisäksi tutkimme, miten arkista arkkitehtuuria käytettiin pitkäkestoisten vallankumousmyyttien rakentamisessa. Hanke tarkastelee ensimmäistä kertaa arkkitehtuurin vaikuttavuutta ja keskustelua sen vaikuttavuudesta ylirajaisesti kolmessa Euroopan maassa etsien vastauksia siihen, miten arkiympäristöjen arkkitehtuuri osallistui uudenlaisten yhteiskuntien rakentamiseen vallankumousten vuosisadalla.

PhD ANDREA SAND
Luonnontieteet
Aalto-yliopisto
Hiukkassäteilytyksen energian dissipaatio ja säteilyvaurioiden syntymisen mekanismeja

Projektissa tutkimme sekä metalleissa että puolijohteissa tapahtuvan hiukkassäteilytyksen vaikutuksia elektroneihin, sekä elektronien kautta tapahtuvan energian dissipaatiota. Säteilyvaurioiden kvantitatiiviset ennusteet ovat tärkeitä monille tekniikan sovelluksille satelliiteista fuusioteknologiaan. Käyttämällä uusinta kvanttiteoreettista laskentatekniikkaa pohjana tulemme kehittämään täysin uuden mallin, joka sisältää elektroni-ioni-kytkentämekanismit puolijohteissa kvanttimekaanisella tarkkuudella. Tämä mahdollistaa laskentamenetelmän, joka on tarpeeksi tehokas laajamittaisiin atomitason simulaatioihin. Simulaatioilla pystytään tutkimaan kattavasti säteilyvaurioiden muodostumisprosessia miljoonien atomien systeemeissä. Tämä antaa mahdollisuuden ennustaa säteilyvaurioiden määrää ja luonnetta ennennäkemättömällä tarkkuudella.

LT, dos. FILIP SCHEPERJANS
Lääketiede – kliininen lääketiede
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu, monikeskustutkimus ulosteensiirron turvallisuudesta ja tehokkuudesta Parkinsonin taudin hoidossa potilailla, joilla on poikkeava ulosteen mikrobiston koostumus

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus ja sitä sairastaa Suomessa n. 15.000 henkilöä. Tautiin liittyy eteneviä liikehäiriöoireita ja ei-motorisia oireita, kuten suolisto-oireita. Parkinson potilaiden suolistossa on löytynyt proteiinikertymiä, tulehdusta ja suoliston mikrobiston muutoksia. Mikrobiston muuttaminen ulosteensiirrolla on laajasti käytössä oleva ja turvalliseksi todettu keino joidenkin suolistosairauksien hoidossa. Annamme 48 Parkinson potilaalle joko ulosteensiirron tai lumehoidon. Seuraamme potilaiden vointia 12kk ajan ja tutkimme, onko hoito turvallinen ja lievittääkö FMT Parkinsonoireita lumehoitoa tehokkaammin. Tutkimme miten ulosteensiirto vaikuttaa mikrobiston koostumukseen, aineenvaihduntaan, geenisäätelyyn, tulehdusmuutoksiin suolessa ja verenkierrossa, suolen peristaltiikkaan ja seinämän läpäisevyyteen sekä poikkeavien proteiinikasaumien esiintymiseen.

FT CHRISTIAN STUTZ
Taloustieteet
Jyväskylän yliopisto
Kansainväliset jännitteet, kansallinen identiteetti, globaali talous. Historian avulla tulevaisuuden liiketoimintaa.

Globaalin talouden aikakautena yritystoiminnan kansallisuudella on yhä merkitystä. Vaikka tiede, tekniikka ja markkinatalous ovat luonteeltaan kansainvälisiä, yritysten kansallisuus ja kansallistunne vaikuttavat taloudellisessa päätöksenteossa. Projekti yhdistää historian ja organisaatiotutkimuksen näkökulmia tutkiakseen kansainvälisen yritystoiminnan ja paikallisen liiketoimintaympäristön suhdetta. Lisäksi projektissa analysoidaan nationalismin käsittelyä talouden ja yritysjohdon koulutuksessa ja tarjotaan tutkimukseen perustuvaa tietoa aiheen opetukseen. Tutkimuskohteena on pohjoismaiset, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ja niiden johtajat sekä näiden toiminta Suomen kansallisvaltion kontekstissa.

LT, dos. JETRO TUULARI
Lääketiede – biolääketiede
Turun yliopisto
Kohti lihavuusepidemian hallintaa kehittyvien aivojen verkostomallinnuksen ja väestöneurotieteen avulla

Lihavuus ja ylipainoisten määrän lisääntyminen on kansainvälisesti merkittävä terveydenhuollon haaste. Suomessa aikuisväestöstä ylipainoisia on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. Aivot säätelevät ruokahalua ja syömiskäyttäytymistä ja nuoret ovat aikuisiän lihavuuden ennaltaehkäisyn osalta tärkeä tutkimuksen kohde. Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa lihavuuden aivotason riski -ja resilienssitekijöitä sekä siten tunnistaa potentiaalisia hoitokohteita tulevia tutkimuksia varten. Tutkimuksessa hyödynnetään USA:ssa kerättyä ABCD-tutkimuksen big dataa, monitieteellisiä väestöneurotieteen menetelmiä ja huippumoderneja aivojen toiminnallisten verkostojen mallinnustekniikoita.

PhD HANNAH YOKEN
Historia ja arkeologia
Jyväskylän yliopisto
Arjen politiikka ja median sukupuolittuneisuus Suomessa 1950-luvulta 1980-luvulle. Tapauksena Lehtimiehet Oy

2000-luvulla käyty keskustelu mediakentän ja politiikan viihteellistymisestä, polarisaatioista ja kuplautumisesta ei ole uusi ilmiö. Tässä projektissa tutkimme arkisia populaarimedioita sekä niissä vaikuttaneita toimijoita 1950–1980-lukujen Suomessa. Kysymme millä tavoin tamperelainen kustannusosakeyhtiö Lehtimiehet Oy ja sen toimittamat skandaali- ja ajanvietelehdet olivat osa sotien jälkeistä yhteiskunnallista muutosaaltoa ja etenkin hegemonisten sukupuoliroolien uudelleenkirjoitusta. Tutkimuksemme keskiössä ovat moninaiset sukupuolten kuvaukset sekä sukupuolittuneet toimijuudet Lehtimiehet Oy:n tuottamissa julkaisuissa sekä kustannusyhtiön tuotantoprosesseissa. Tavoitteemme on avata uusia näkökulmia suomalaisen sukupuolihistorian ja arjen historian kentällä hyödyntäen esimerkkitapauksena Lehtimiehet Oy:n toimittamia lehtiä sekä kustannusosakeyhtiön liiketoimintaa ja journalistisia käytänteitä. Projekti toteutetaan Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella.