FT, dos. KALLE KANANOJA
Historia ja arkeologia
Oulun yliopisto
Parantajat ja lääkinnän monimuotoisuus 1500–1900-lukujen Suomessa
Maallikoiden harjoittamalla parantamisella on ollut Suomen historiassa tärkeä rooli. Vaikka kansanparantajat, tietäjät ja itseoppineet kätilöt olivat vuosisatojen ajan ensisijaisia terveyspalvelujen tarjoajia, heidän epävirallinen toimijuutensa on jäänyt historiankirjoituksessa oppineen lääketieteen varjoon. Hankkeemme, jossa tutkitaan lääkinnän dynamiikkaa, muutoksia ja jatkuvuuksia, on ensimmäinen pitkän aikavälin systemaattinen kokonaisselvitys kansanparantajista Suomessa. Tarkastelemalla parantamisen sosiaalista asemaa ja kulttuurisia merkityksiä, se lisää tietoa menneisyyden monimuotoisista parantamiskäytänteistä, kuten yrttilääkinnästä, loitsimisesta ja jäsenkorjauksesta, sekä näiden ilmenemisestä kollektiivisessa muistissa ja historiakulttuurissa.
LT, dos. ELIISA KEKÄLÄINEN
Lääketiede – biolääketiede
Helsingin yliopisto
Autoimmunitaudeissa ja kasvaimissa esiintyvien vääräsijaisten lymfaattisten rakenteiden vertaileva tutkimus
Myasthenia gravis on harvinainen vasta-ainevälitteiden autoimmuunisairaus, jota esiintyy sekä itsenäisenä autoimmuunisairautena että kateenkorvan kasvainten, eli tymoomien, komplikaationa. Molemmissa tiloissa kateenkorvan poisto lievittää oireita, koska kateenkorvaan tai tymoomaan muodostuneet vääräsijaiset itukeskukset tuottavat taudin oireet aiheuttavat vasta-aineet. Tässä projektissa vertaamme näitä kahta tilaa toisiinsa ja pyrimme selvittämään, onko kasvaimen aikaansaama vääräsijainen itukeskus laadullisesti erilainen kuin spontaanisti kateenkorvaan muodostuvat vääräsijaiset itukeskukset. Tämä tieto on tärkeää, jotta voimme ymmärtää paremmin vääräsijaisten itukeskusten syntyä, jotka ovat tavallisia monissa autoimmuunisairauksissa ja usein liittyvät huonompaan ennusteeseen. Toisaalta kasvainsairauksissa niiden on osoitettu ennustavan parempaa toipumista.
FT, dos. HENRI KORKALAINEN
Tekniset tieteet
Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
AIRT – Tehokkaampaa ja yksilöllisempää syövän hoitoa pohjautuen koneoppimisen sovelluksiin sädehoidossa
Syöpä on yksi johtavista kuolinsyistä maailmanlaajuisesti. Sädehoitoa annetaan noin joka toiselle syöpäpotilaalle ja tarve yhä lisääntyy väestön ikääntyessä. Hoitojen kehittyessä odotettavissa oleva elinaika pitenee, jolloin myöhäishaittojen ehkäiseminen ja elämänlaadun parantaminen ovat tärkeässä roolissa. Lisääntyvä tarve kasvattaa kuitenkin hoitoyksiköiden työkuormaa, eikä automatisoituja ja validoituja apuvälineitä ole riittävästi saatavilla. Keinoäly voisi olla ratkaisu työkuorman pienentämiselle, samalla myös parantaen hoidon lopputuloksia. Tämä tutkimusprojekti hyödyntää keinoälypohjaisia menetelmiä sädehoidon tehokkuuden ja yksilöllisyyden parantamiseen. Menetelmät tullaan validoimaan kansallisesti ja samalla tutkitaan hoidon piirteiden yhteyttä hoidon lopputuloksin ja elämänlaatuun. Kokonaisuudessaan tämä projekti tähtää turvallisempaan, yksilöllisempään ja tehokkaampaan sädehoitoon.
FT HANNA LANTTO
Kielitieteet
Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto
Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performanssina
Analysoimme projektissa kevään 2022 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksia (N = 27 141). Abiturienttien tehtävänä oli reflektoida näkemyksiään monikielisyydestä, suomen kielestä ja muista kielistä sekä niiden oppimisesta. Sähköinen aineisto avaa koko Suomen laajuisen läpileikkauksen yhden ylioppilaskokelassukupolven tapaan hahmottaa ja arvottaa kieliä ja kielitaitoja. Projektin tulokset ennakoivat Kansalliskielistrategian mukaisesti tulevaisuuden kielitilanteita ja palvelevat suomalaista kielikoulutuspolitiikkaa ja koulutuksen järjestäjiä.
dos. HENRI LEINONEN
Lääketiede – biolääketiede
Itä-Suomen yliopisto
Hermostomuovautuvuuden tutkimus näköjärjestelmän ensimmäisessä synapsissa
Tutkimuksemme selvittää mekanismeja, jotka selittävät hermoston homeostaattista muovautuvuutta mahdollistaen uusien hoitointerventioiden kehittämisen. Homeostaattinen plastisuus on huonosti tunnettu prosessi, joka kuvattiin keskushermostossa vasta vuonna 1998. Eräs käytännöllisimmistä ongelmista homeostaattisen plastisuuden mekanismien tuntemattomuudessa liittyy sokeuden parantamiseen. Biotekniikka tullee lähitulevaisuudessa mahdollistamaan näköaistin palauttamisen näköreseptoreiden kuoltua sokeuttavissa verkkokalvorappeumasairauksissa. Intervention onnistumisen esteenä voi kuitenkin vielä olla, ettei näköaistimuksen palauttaminen näköreseptoritasolla välttämättä yksinään riitä. Muovautuvuutta näköaistinteissä tullee keinotekoisesti lisätä, jotta näönpalautus voisi onnistua aikuisiällä, jolloin hermostomuovautuvuus on tyypillisesti rajallista.
LT, dos. PANU LUUKKONEN
Lääketiede – kliininen lääketiede
Helsingin yliopisto
Maksan mitokondrioiden aineenvaihdunta ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa
Ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastaa jopa neljäsosa maailman väestöstä, mutta sen syntymekanismeja ei tarkasti tunneta ja lääkehoitoja on niukasti. Tässä tutkimussarjassa tutkimme maksan mitokondrioiden toimintahäiriötä rasvamaksataudin keskeisenä syntymekanismina. Tutkimme rasvamaksatautipotilaiden maksan mitokondrioiden toimintaa sekä ennen että erilaisten hoitomuotojen jälkeen käyttämällä uutta turvallisiin merkkiaineisiin perustuvaa menetelmää. Lisäksi tutkimme maksan mitokondrioiden toimintahäiriön yhteyttä rasvamaksatautiin suurissa väestöaineistoissa sekä tutkimme maksan mitokondrioiden toimintaan vaikuttavaa lääkeainetta rasvamaksan hoidossa käyttäen hiirimalleja. Tutkimuksen odotetaan tuovan tärkeää uutta tietoa rasvamaksataudin syntymekanismeista, josta voi olla apua kehitettäessä uusia lääkehoitoja.
TT NINA NIKKI
Teologia
Helsingin yliopisto
Kokeellinen ja määrällinen tutkimus varhaisen kristinuskon leviämisestä kulttuurievoluutiossa
Projektissa tutkitaan kristinuskon leviämistä ennen konstantinolaista käännettä (300-luvulla jaa.) tietokoneavusteisen tekstianalyysin, psykologisten kokeiden ja agenttipohjaisen tietokonesimulaation keinoin. Tavoitteena on tuottaa määrällistä, toistettavaa ja empiirisesti todennettavaa tietoa kolmesta leviämisen kannalta keskeisestä ilmiöstä: marttyyrikertomuksista, varhaisten käsikirjoitusten leviämisestä ja suhtautumisesta sisä- ja ulkoryhmiin. Projektissa tutkitaan, miten marttyyrikertomukset edistivät kristinuskon leviämistä, miten kristillinen käsikirjoitustraditio selvisi ajoittaisista kopioiden laajamittaisista, satunnaisista tuhoista ja millainen rooli vihamielisellä suhtautumisella ulkoryhmiin oli kristinuskon leviämisessä, erityisesti suhteutettuna sisäryhmään kohdistettuun altruismiin.
TkT, dos. MIRVA PELTONIEMI
Taloustieteet
Tampereen yliopisto
Insinöörit diplomaatteina: Kylmän sodan opetukset
1950-luvulla Suomi aloitti tieteellis-teknillisen yhteistyön Neuvostoliiton kanssa ja standardointiyhteistyön Ruotsin ja Norjan kanssa. Tekniset asiantuntijat neuvottelivat asiakysymysten lisäksi sopimuksista, yhteistyön muodoista ja konfliktien ratkaisuista. Projektin tavoitteena on kartoittaa kriittisiä tapahtumia, keskeisiä henkilöitä ja neuvottelustrategioita, joiden kautta yhteistyö muovautui tavoitteiden ja ympäristön muuttuessa. Ote on vertaileva, sillä yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet olivat erilaiset Neuvostoliiton ja Pohjoismaiden kohdalla. Tutkimuksessa käytetään useita arkistoaineistoja Suomesta ja Ruotsista. Projekti tuottaa uutta tietoa insinöörityön sisällön moninaisuudesta ja kansainvälisen yhteistyön neuvotteluasetelmista.
FT, apulaisprof. TEEMU TYNI
Matematiikka ja tietojenkäsittely
Oulun yliopisto
Teoriaa sekä laskennallisia menetelmiä epälineaarisille käänteisille ongelmille
Tämä puhtaan ja sovelletun matematiikan rajamaastossa tapahtuva tutkimus tähtää harppauksiin käänteisten ongelmien saralla. Tuore läpimurtotutkimus on osoittanut, että luonnonilmiöiden epälineaarisuutta voidaan hyödyntää käänteisten ongelmien ratkaisemiseen tilanteissa, joissa niiden lineaariset vastineet ovat edelleen ratkaisematta. Tutkimuksessa keskitymme erityisesti käänteisiin reuna-arvo-ongelmiin, joita tavataan esimerkiksi ultraäänikuvauksessa ja sähköisessä impedanssitomografiassa. Projektissa viedään epälineaarisuutta hyödyntävät tekniikat niiden rajoille sekä kehitetään laskennallisia työkaluja käytännön sovelluksiin.