FaT PIIA BARTOS Farmasia
Itä-Suomen yliopisto
Mitkä erot selittävät RNA-Argonautti 2-kompleksien vastakkaiset vaikutukset geenien ilmentymiseen?
Geenien ilmentyminen eli proteiinien tuotanto on solujen tärkein toiminto. Pienet ei-koodaavat RNA-molekyylit vaikuttavat geenien ilmentymiseen eli proteiinien tuotantoon sitoutumalla argonaute 2-proteiiniin (Ago2), jolloin ne joko vähentävät geenien ilmentymistä tai lisäävät sitä. Emme kuitenkaan tiedä, miten nämä erityyppiset RNA-Ago2-parit eroavat toisistaan rakenteellisesti niin, että niiden vaikutus geenien ilmentymiseen on täysin päinvastainen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan näitä eroja tietokonesimulaatioilla sekä erilaisilla kokeellisilla menetelmillä.
TkT, apulaisprof. (University of Sydney) ZEERIM CHEUNG
Taloustieteet
Jyväskylän yliopisto
Massadatan hyödyntäminen historiallisessa johtamistutkimuksessa:
Analyyttisesti jäsennellyn historian menetelmä relaatiotietokantaa hyödyntäen
Strategia- ja johtamistutkimuksessa on lähes 30 vuoden ajan vaadittu historiallisen kontekstin parempaa huomioimista. Humanistisen historiatutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen johtamistutkimuksen menetelmälliset erot ovat kuitenkin olleet esteenä historiallisten menetelmien yleistymiseen johtamistutkimuksessa. Tässä projektissa kehitetään johtamistutkimukselle uusia tapoja analysoida suuria historiallisia arkistoaineistoja hyödyntämällä viimeaikainen teknologinen kehitys liittyen arkistoaineistojen digitointiin ja koneoppimiseen perustuvia luonnollisen kielen analyysimenetelmiä. Projekti edistää digitaalisen historian tutkimuksen menetelmiä ja johtamisteorioiden kehittämistä suuntaan, joka huomioi paremmin erilaisia sosiohistoriallisia konteksteja.
dos. SYLVESTER ERIKSSON-BIQUE
Matematiikka ja tietojenkäsittely
Jyväskylän yliopisto
Suomen kvasimaailman verkosto
Suomen kvasimaailman verkosto tutkii analyysiä ja geometriaa metrisillä avaruuksilla ja
soveltaa saatuja tuloksia avoimiin ongelmiin puhtaassa matematiikassa. Malleja metrisistä avaruuksista, joita tutkimme, löytyy kaikkialta: ympäröivä avaruutemme, tietokoneen tietokannan sisältö, paperin palasta leikkaamalla saatu kuvio, auton konfiguraatioavaruus, ja rosoisen lumihiutaleen reuna. Ryhmä tutkii näillä avaruuksilla suureita, jotka ovat muutoksessa, ja joiden kokoa voidaan arvioida. Sen menetelmissä korostuvat geometriset argumentit, joiden avulla voidaan johtaa yhteyksiä avaruuden suuren ja pienen skaalan ominaisuuksien välille.
YTT ARI-ELMERI HYVÖNEN
Valtio-oppi ja politiikan tutkimus
Helsingin yliopisto, Eurooppa-tutkimuksen keskus
Politisoitu yksinäisyys: viha, väkivalta ja yksinäisyyskokemus verkossa
Yksinäisyydestä on viime vuosina tullut merkittävä poliittista vihaa motivoiva tekijä, jonka vaikutukset ulottuvat vihapuheesta kuolonuhreja vaatineisiin terrori-iskuihin. Monitieteinen hanke auttaa ymmärtämään millä tavalla yksinäisyyskokemuksen ympärille rakentuvat internetyhteisöt ruokkivat aggressiivista, demokratiavastaista tai jopa väkivaltaista ajattelua.
FT, dos. INKERI KOSKINEN
Filosofia
Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto
Näennäistiede suomalaisessa työelämässä
Projektissa tutkitaan näennäistieteen käyttöä suomalaisessa työelämässä tieteenfilosofian ja yhteiskuntafilosofian näkökulmasta. Työelämässä hyödynnetään usein tiedollisesti kyseenalaisia teorioita ja välineitä. Johtamis- ja HR-koulutuksissa vedotaan teorioihin, joiden tiedollinen pohja on hutera. Rekrytoinneissa käytetään tiedollisesti epäilyttäviä persoonallisuustestejä. Sama toistuu työelämää käsittelevässä itseapukirjallisuudessa. Tieteenfilosofinen keskustelu näennäistieteestä on sivuuttanut työelämän. Miten huomion kohdistaminen siihen vaikuttaa keskustelun filosofisiin sisältöihin? Mitä näennäistieteellisillä ja tieteellisesti kyseenalaisilla teorioilla tehdään työelämässä? Ja millaista näennäistiedettä suomalaisessa työelämässä tänä päivänä käytetään?
LKT, dos. TUOMAS LILIUS
Lääketiede – biolääketiede
Helsingin yliopisto
Glymfaattisen järjestelmän merkitys kivussa ja kivun lääkehoidossa
Glymfaattinen järjestelmä on vuonna 2012 kuvattu keskushermoston puhdistusjärjestelmä, jonka aktivaatio luonnollisen syvän unen ja tiettyjen lääkeaineiden vaikutuksesta ja edesauttaa poistamaan aivoihin kertyviä haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Koska kroonisen kipu usein yhdistyy unihäiriöön, syynä voisi olla puutteellisesti toimivaa glymfaattinen järjestelmä. Niinpä häiriöt glymfaattisen järjestelmän toiminnassa saattavat selittää kroonisen kivun syntyä. Toisaalta, glymfaattisen järjestelmän aktivoiminen esimerkiksi lääkkeillä voisi toimia kivun
uutena hoitokeinona. Tämä prekliininen tutkimus suoritetaan jyrsijöillä käyttäen uusimpia aivokuvantamismenetelmiä kuten yksifotoniemissiotomografiaa, joilla pystytään tutkimaan aivoselkäydinnesteen virtausta reaaliaikaisesti koko keskushermoston tasolla. Hypoteesimme on, että kivun aiheuttama unihäiriö heikentää glymfaattista virtausta ja johtaa inflammaatiota ylläpitävien sytokiinien kertymiseen, hermotulehdukseen ja kivun kroonistumiseen. Selvitämme myös prekliinisissä tutkimuksissa löydettyjen glymfaattisten tehostajien käyttöä kroonisen kivun hoitamiseksi.
MMT JOHANNA MUURINEN
Maatalous- ja metsätieteet
Helsingin yliopisto
Antibioottiresistenssin evoluutio maatalouden historiassa
Tautia aiheuttavien bakteerien yleistynyt kyky vastustaa antibioottien vaikutuksia uhkaa jo miljoonien ihmisten henkeä vuosittain. Antibioottien käyttö valikoi niille vastustuskykyisiä eli resistenttejä bakteereja, mutta resistenssiongelman juuret ovat paljon syvemmällä. Vaikka nykyään antibiootit valmistetaan lääketehtaissa, ovat ne alun perin ympäristömikrobien tuottamia molekyylejä. Jo aikojen alussa mikrobit kilpailivat resursseista tuottamillaan antibioottimolekyyleillä ja evoluution seurauksena monet bakteerit kehittivät kyvyn vastustaa antibioottien vaikutuksia. Myös tautia aiheuttavat bakteerit kohtasivat mikrobien tuottamia antibioottimolekyylejä ja hankkivat resistenssiominaisuuksia jo ennen antibioottilääkkeiden keksimistä. Maatalouden kehittymisen myötä antibiootteja tuottavat mikrobit ja tautia aiheuttavat bakteerit kohtasivat yhä useammin, esimerkiksi lannoitusta varten varastoidussa lannassa. Tässä
projektissa tutkitaan, miten maatalouden kehittyminen vaikutti antibioottiresistenssin evoluutioon ja etsitään keinoja resistenssin leviämisen hillitsemiseksi.
PsT, FT AINO SAARINEN
Psykologia
Helsingin yliopisto
Jos geneettinen riski skitsofrenialle ei johda psykoosiin, mihin se johtaa?
Ihmisistä, joiden vanhemmalla on psykoosi, jopa 90 % ei sairastu psykoosiin elinaikanaan. Kuitenkaan ihmisten, joilla on korkea geneettinen skitsofreniariski mutta ei psykoosia, myöhemmästä psykososiaalisesta kehityksestä ei tiedetä juurikaan: ei esimerkiksi tiedetä, ilmaantuuko heille, vaikka ei psykoosia niin psykoosille tyypillisiä psykososiaalisia ongelmia. Tämä projekti selvittää, ilmeneekö ihmisillä, joilla on korkea geneettinen alttius skitsofreniaan ilman psykoosin puhkeamista keski-ikään mennessä, psykoosisairauksille tyypillisiä psykososiaalisia ongelmia sosioemotionaalisen kehityksen tai päivittäisen toimintakyvyn alueella.
FT HEIKKI TAKALA
Biologia
Jyväskylän yliopisto
Punaisella valolla ohjattava DNA:han sitoutuva työkalu
FT Takala tutkimusryhmineen aikoo kehittää Jyväskylän yliopistossa optogeneettisen työkalun, joka mahdollistaa punaisella valolla kontrolloidun geenien ilmentämisen nisäkässoluissa. Tämä työkalu perustuu erääseen fytokromiin, valoreseptoriproteiiniin, joka oletettavasti sitoutuu DNA:han punaisen valon vaikutuksesta. Ontogeneettisen työkalun kehityksen lisäksi projekti selvittää tämän fytokromiproteiinin toimintamekanismeja.
LT, dos. JUHA VÄYRYNEN
Lääketiede – kliininen lääketiede
Oulun yliopisto
Suolistosyövän metaboliset muutokset ja immuunivaste
Syövän kehittymiseen liittyy aineenvaihduntaan eli metaboliaan sekä immuunijärjestelmään liittyviä muutoksia, joiden keskinäiset yhteydet ja merkitys taudinkulun kannalta tunnetaan puutteellisesti. Projektissa selvitämme metabolisten tekijöiden osuutta suolistosyövän kehittymisessä etäpesäkkeitä lähettäväksi taudiksi, joka kykenee väistämään elimistön puolustusjärjestelmän. Mittaamme syöpäpotilaiden veri- ja kasvainnäytteistä aineenvaihduntaan liittyvien merkkiaineiden pitoisuuksia. Hyödynnämme immunohistokemiallisia monivärjäyksiä ja tietokoneavusteista kuva-analyysiä arvioidaksemme immuunisolukon koostumusta samojen potilaiden kasvainnäytteissä. Tutkimus auttaa ymmärtämään syövän metabolisten tekijöiden ja immuunivasteen välisiä yhteyksiä ja voi auttaa löytämään uusia kasvainmerkkiaineita sekä tehokkaampia, kohdennettuja hoitostrategioita.
FT, dos. MARI WIKLUND
Kielitieteet
Helsingin yliopisto
A Crosslinguistic Investigation of Prosodic Patterns Related to Autism Spectrum Disorder
Fonetiikassa ’prosodialla’ tarkoitetaan sellaisia yhtä äänneyksikköä laajempia puheen piirteitä kuin sävelkulku, intensiteetti, rytmi, puhenopeus, tauot, painotus ja äänenlaatu. Tämän hankkeen keskiössä ovat prosodiset piirteet autismikirjon henkilöillä, joiden äidinkieli on suomi tai ranska. Päämääränä on määritellä ’prosodisia kuvioita’, joita pystytään löytämään autismikirjon henkilöiden puheesta äidinkielestä riippumatta. Hankkeessa käytetään mm. koneoppimisen algoritmeja sekä edistyneitä akustisen fonetiikan menetelmiä. Tulokset antavat tietoa, jota voidaan hyödyntää kliinisen arviointivälineen kehittämisessä. Hanke tuottaa myös uutta tieteellistä tietoa sekä suomen että ranskan prosodiasta.