FT ERKKI KANKARE
Luonnontieteet
Turun yliopisto
Luhistumissupernovat kirkkaissa infrapunagalakseissa
Uusien tähtien muodostuminen ja massiivisten tähtien verrattain lyhyiden elinkaarien päättävien luhistumissupernovien esiintyminen ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Havainnot näiden runsauksien välillä ovat kuitenkin ristiriidassa. Merkittävin syy tähän vaikuttaa olevan löytymättä jäävät supernovat johtuen efekteistä, jotka liittyvät tähtienvälisen pölyn valoa himmentävään ekstinktioon sekä emogalaksien taustaluminositeetin suureen kontrastiin. Nämä efektit ovat kaikkein merkittävimpiä kirkkaissa infrapunagalakseissa, jotka dominoivat koko maailmankaikkeuden kosmista tähtiensyntyhistoriaa. Projektin tavoitteena on tutkia kirkkaissa infrapunagalakseissa räjähtäviä luhistumissupernovia ja johtaa tarkasti näistä galakseista löytymättä jäävien supernovien osuus.
FT PIRKKA KIRJAVAINEN
Lääketiede – kliininen lääketiede
THL (Kuopio) ja Itä-Suomen yliopisto
Astmalta suojaavien varhaisiän bakteerialtistusten tunnistaminen (PREVEX)
Yli 300 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii astmasta, ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvitaan. Varttumisen mikrobirikkaissa ympäristöissä, kuten eläintiloilla, on osoitettu vähentävän astman ja allergioiden riskiä. Omat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että suojavaikutuksen kannalta keskeistä on altistuminen tietynlaisille mikrobeille ja tähän liittyvä immunologisia säätelymekanismeja kehittävä vaikutus. Nyt pyrimme auttamaan näiden lupaavien havaintojen käytännön hyödyntämistä identifioimalla tarkemmin, mitkä tai minkälaiset mikrobit ovat maasta ja tutkimuksesta riippumatta toistuvasti yhteydessä alentuneeseen astmariskiin ja siten keskeisimpiä astmalta suojaavan vaikutuksen kannalta. Tätä tavoitetta varten tulemme tutkimaan mikrobiologisia ja epidemiologisia aineistoja kuudesta syntymäkohortista tai poikkileikkaustutkimuksesta, jotka edustavat yhteensä 3500 lasta ja heidän kotiaan ympäri maailmaa. Odotamme tutkimuksemme tuottavan tietoutta, jonka perusteella voidaan vihdoin kehittää hoitomuotoja astman ehkäisyyn varhaislapsuuden mikrobialtistusta muokkaavilla menetelmillä.
FT MAIJU PAANANEN
Kasvatustiede
Tampereen yliopisto
Varhaiskasvatuksen paikalliset arviointikäytännöt datafikaation aikakaudella (VADA)
Varhaiskasvatuksessa tapahtuva arviointi on murrosvaiheessa. Muun muassa digitalisaatio on johtanut datan keräämisen lisääntymiseen ja sen arvon ja merkityksen kasvuun myös pienten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista koskevassa päätöksenteossa. Datan kerääminen ja sen pohjalta tehtävä arviointi eivät ole neutraalia mittaamista, vaan arvioinnilla on seurauksia varhaiskasvatuksen arkipäiväisiin käytäntöihin. VADA-hankkeessa tarkastellaan, millaista päiväkodeissa tapahtuva arviointi on, ja mitä seurauksia erilaisilla arvioinnin tavoilla on päiväkotien arkipäiväiseen toimintaan. Miten uudet arvioinnin tavat muovaavat olemassa olevia käytäntöjä? Hanke vastaa näihin kysymyksiin analysoimalla monimenetelmäisesti paikallisesti muotoutuvia arvioinnin järjestelmiä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien arvioinnin käytäntöjen kehittämiseen yhdessä kansallisten ja paikallisten varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa.
TT SUVI-MARIA SAARELAINEN
Teologia
Itä-Suomen yliopisto
Elä merkityksellisesti – Kohti ikääntyvien eksistentiaalista hyvinvointia
Ikääntyvien ihmisten määrä on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ennen näkemättömässä kasvussa. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuoremmat sukupolvet eivät tunne riittävästi ikääntyneiden eksistentiaalisia tarpeita tai kokemuksia elämän merkityksestä. Tämän vuoksi perehdymme sekä määrällisten että laadullisten tutkimusmenetelmien avulla 80-vuotta täyttäneiden ihmisten kokemusiin elämän merkityksellisyydestä. Osallistujat edustuvat itä- ja eteläsuomalaisia ihmisiä, jotka asuvat sekä yksityiskodeissa että tehostetun palveluasumisen asumisyksiköissä. Monipuolinen tutkimusaineisto avaa näkökulmia siihen, miten elinympäristö vaikuttaa ikääntyvien kokemukseen elämän merkityksellisyydestä. Kolmivuotinen hanke (2021–2023) toteutetaan teologian osastolla, joka on osa filosofista tiedekuntaa Itä-Suomen yliopistossa.
KTT MARKUS SALO
Taloustieteet
Jyväskylän yliopisto
Teknostressi ja tulevaisuuden työ: Työskentely robottien ja älykkäiden järjestelmien kanssa
Teknostressi eli teknologian käytöstä aiheutuva stressi on yleinen ilmiö työpaikoilla. Sen on havaittu heikentävän työn tehokkuutta sekä laatua ja vähentävän työntekijöiden hyvinvointia. Kun teknologinen kehitys muuttaa työn tekemisen käytänteitä, työntekijöiden vuorovaikutus robottien ja älykkäiden järjestelmien kanssa tulee olemaan tulevaisuudessa monilla työpaikoilla keskeistä. Tämän tutkimusprojektin tarkoituksena on ymmärtää teknostressin syntymistä ja vähentämistä robottien ja älykkäiden järjestelmien kanssa työskennellessä. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa parantamaan työn tehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia tulevaisuuden työssä.
FT LOTTA-RIINA SUNDBERG
Biologia
Jyväskylän yliopisto
Yksijuosteisten DNA-genomin omaavien virusten rooli vesistöjen mikrobiyhteisöissä
Virukset ovat maailman monilukuisin eliöryhmä, ja niitä esiintyy kaikkialla. Tutkimusryhmämme on eristänyt Jyväsjärvestä ensimmäisen tunnetun viruksen, jolla on yksijuosteinen DNA-genomi (ssDNA) ja lipidikalvo kapsidirakenteen sisällä. Tämä virus, FLiP, infektoi flavobakteereita, joita esiintyy yleisesti vesistöissä. Hankkeessa tutkitaan ssDNA-virusten roolia vesistöjen mikrobiyhteisöissä ja vaikutuksia isäntäbakteerien ekologiaan ja evoluutioon. Vesiympäristöjen virustutkimus on toistaiseksi keskittynyt lähinnä merien viruksiin, ja tietämys järvien virus-bakteeri-vuorovaikutuksista on vähäisempää. Voimakas valon ja ravinteiden vuodenaikaisvaihtelu boreaalisissa vesistöissä vaikuttavat kuitenkin väistämättömästi mikrobien toimintaan ja virusten elämänkiertoihin.
PsT MERVI VÄNSKÄ ja TkT PASI PERTILÄ
Psykologia
Tampereen yliopisto
Uuden teknologian hyödyntäminen varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnissa
Varhainen vanhemman ja vauvan välinen vuorovaikutus muodostaa perustan lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Vuorovaikutuksen kriittisten piirteiden tunteminen ja tarkka luokittelu on siis tärkeää. Audio-visuaalisen teknologian kehitys tekee mahdolliseksi vuorovaikutuksen monipuolisten piirteiden automaattisen ja tehokkaan tunnistamisen. Näin ollen, tutkimuksemme tavoitteena on uuden teknologian innovatiivinen hyödyntäminen varhaisen vuorovaikutuksen eri vuorovaikutusmuotojen (kehon asento ja liike, kosketus, ääni ja katse) kriittisten piirteiden tunnistamisessa. Äiti-vauvaparikkien leikkituokiot tallennetaan ja analysoidaan Tampereen yliopiston Centre for Immersive Visual Technologies (CIVIT) -laboratoriossa yhteistyössä varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijoiden kanssa. Tutkimus luo pohjan vuorovaikutuksen automaattiselle analyysille, jossa hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyn saavutuksia, ja jota voidaan soveltaa monipuolisesti varhaisen perhetyön ennaltaehkäisyssä ja interventioiden suunnittelussa.
FT CHRISTIAN WEBB
Matematiikka ja tietojenkäsittely
Åbo Akademi
Satunnaisgeometria lukuteoriassa, tilastollisessa mekaniikassa ja kombinatoriikassa
Tässä projektissa tutkitaan tilastollisia malleja, jotka esiintyvät matematiikan haaroissa nimeltä tilastollinen mekaniikka, lukuteoria, kombinatoriikka ja spin-lasien teoria. Näitä malleja yhdistävä tekijä on, että jokin mallin keskeinen suure voidaan esittää satunnaisena kenttänä, jolla on hyvin erityinen korrelaatiorakenne – kenttä on logaritmisesti korreloitunut. Projektin tavoite on ymmärtää näitä satunnaiskenttiä ja soveltaa tätä ymmärrystä johtaaksemme uusia tuloksia näissä malleissa, sekä uusia yhteyksiä niiden välillä. Esimerkkinä on kuinka suuria arvoja tällainen logaritmisesti korreloitunut kenttä voi saada. Tällaiset tulokset antavat uutta tietoa keskeisistä malleista tilastollisessa mekaniikassa, lukuteoriassa, kombinatoriikassa ja spinlasien teoriassa.
VTT JUHA YLISALO
Valtio-oppi ja politiikan tutkimus
Turun yliopisto
Vaalilupauksen elinkaari monipuoluedemokratiassa
Vaalilupauksen elinkaari monipuoluedemokratiassa -projektissa tutkitaan puolueiden vaalilupausten taustoja, vaikutuksia ja merkitystä Suomen poliittisessa elämässä. Tiedotusvälineet nostavat usein esiin tapauksia, joissa puolue näyttää rikkovan lupauksensa, eivätkä suomalaiset pidäkään vaalilupauksia järin luotettavina. Tällä hetkellä meillä on Suomen puolueiden vaalilupauksista kuitenkin vain vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Projektissa yhdistyvät filosofian ja valtio-opin lähestymistavat. Siinä selvennetään vaalilupausten sitovuutta tilanteissa, joissa päätökset seuloutuvat puolueiden välisissä neuvotteluissa, tarkastellaan vaalilupausten vaikutuksia hallitusohjelmiin ja politiikan lopputuloksiin sekä tutkitaan vaalilupausten taustoja. Tulokset auttavat ymmärtämään vaalilupausten roolia myös muissa monipuoluejärjestelmissä.