LT ARI AHOLA-OLLI
Lääketiede – kliininen lääketiede
Helsingin ylipisto; Niuvanniemen sairaala, Kuopio ja Broad Institute of MIT and Harvard, Cambridge; Massachusetts, USA
Farmakogenetiikan avulla kohti yksilöllistettyä lääkehoitoa – Farmakogeneettisten varianttien yhteydet kliinisiin päätetapahtumiin
Geenien on todettu liittyvän yksilöiden välisiin eroihin lääkeaineiden aineenvaihduntanopeuksissa. Esimerkiksi tiettyjen masennus-, syöpä- ja kipulääkkeiden pitoisuuksissa voi yksilöiden välillä olla geeneistä johtuen yli kolminkertaisia eroja. Nämä erot selittävät osittain lääkityksestä koituvia haittavaikutuksia. Nykyisin tunnetaan kuitenkin vielä puutteellisesti, kuinka pitoisuuserot vaikuttavat hoidettavan taudin ennusteeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on liittää genotyypit lääkeainepitoisuuksien kautta taudin hoidon kannalta merkityksellisiin päätetapahtumiin. Odotuksena on, että tutkimustulosten avulla saadaan kehitettyä lääkehoidon tehoa, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
FT, dosentti ANNE-MARIA ERNVALL-HYTÖNEN
Matematiikka ja tietojenkäsittely
Åbo Akademi
Diofantoksen approksimaatiot sekä hila- ja satulapistemenetelmät lukuteoriassa ja sovelluksissa
Hilat ovat säännöllisiä rakenteita, joilla on valtavasti sovelluksia sekä matematiikassa että matematiikan ulkopuolella. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi sähköisessä tiedonvälityksessä useilla eri tavoilla. Satulapistemenetelmä on puolestaan tehokas lukuteorian työkalu, joka yhdistettynä Diofantoksen approksimaatioihin antaa hyviä arvioita ja tuloksia. Tutkimusprojektissa tutkitaan klassisia lukuteorian ongelmia kuten transkendenttimittoja ja modulimuotoja sekä lisäksi sovelluksia matematiikan ulkopuolelle kuten miten sähköisessä tiedonvälityksessä voi hilojen avulla turvallisesti salata lähetettävän viestin.
FT KIRSI GRANBERG
Lääketiede – biolääketiede
Tampereen yliopisto
Immuunivasteen heikentyminen aivokasvaimissa
Aivokasvaimiin kuuluu lukuisia eri solutyyppien ja ennusteen kasvaimia. Kaikissa aivokasvaimissa immuunivaste on toimimaton tavalla tai toisella. Aivojen ja aivokasvainten immunologia eroaa merkittävästi muista kudoksista, ja osittain tästä syystä muiden kasvainten hoidossa käytetyt immuuniterapiat eivät tyypillisesti tehoa aivokasvaimiin.
Aikaisemmassa tutkimuksessa glioblastooma-aivokasvaimet ryhmittäytyivät alaryhmiin puolustusjärjestelmän solutyyppien ja niiden tilan perusteella. Tässä projektissa analysoidaan moninaisia molekyylitason piirteitä ja solutyyppejä diffuuseista aivokasvaimista sekä käytetään laskennallista analyysia ennustamaan, mitkä säätelijät saavat immuunivasteen heikkenemisen aikaan. Projektin tulokset auttavat kehittämään parempia immuuniterapioita aivokasvaimista kärsiville sekä löytämään markkereita, joiden avulla toimivat immuuniterapiat voidaan kohdentaa paremmin.
FT, apulaisprofessori TUOMO HIIPPALA
Kielitieteet
Helsingin yliopisto
Pääkaupunkiseudun kielimaisema sosiaalisen median ja rekisteriaineistojen valossa: kieliryhmät ja keskustelu tilassa ja ajassa
Hankkeessa tutkitaan pääkaupunkiseudun kielimaisemaa, eli mitä kieliä kaupungissa puhutaan, missä ja milloin. Tutkimuksen aineisto koostuu rekisteriaineistosta sekä sosiaalisen median paikkamerkitystä sisällöstä. Valtavan aineiston analyysiin sovelletaan uusimpia kieliteknologian ja geoinformatiikan menetelmiä. Hankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla voidaan tarkastella kieliryhmien liikkeitä ajassa ja tilassa, sekä arvioida kielimaiseman rikkautta, monimuotoisuutta sekä mahdollisuuksia kielikontakteille.
FT, dosentti VEIKKO LINKO
Luonnontieteet
Aalto-yliopisto
Ohjelmoitavat DNA-proteiininanokoneet
Tutkimus keskittyy DNA:sta valmistettujen nanorakenteiden ja proteiinien yhdistämiseen siten, että niistä muodostuu toiminnallisia ja dynaamisia molekyylikokoluokan laitteita – nanokoneita. Tutkimus tähtää näiden molekulaaristen koneiden hyödyntämiseen sekä tarkkoina sensoreina että nanokoon mittalaitteina. Lisäksi tutkimus pyrkii syventämään ymmärrystä erilaisista biologisista vuorovaikutuksista.
VTT KIM RISTOLAINEN
Taloustieteet
Turun yliopisto
This Time is Different – Syndrooma, Liiallinen Riskinotto ja Finanssikriisit: Empiirinen tekoälyä ja tekstidataa hyödyntävä lähestymistapa
Tekoäly – ja tekstidatamenetelmien hyödyntäminen makro – ja rahoitustaloustieteen kysymyksissä. Projektin tarkoituksena on hyödyntää historiallisia (digitalisoituja) uutisartikkeleita sekä muita tekstidatalähteitä tärkeiden talousmuuttujien muodostamiseksi suhteellisen pitkälle aikavälille. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat ylioptimistisuus, epävarmuus ja näiden muuttujien suhde talouden eri ilmiöihin kuten rahoituskriiseihin.
FT, dosentti SUVI RUUSKANEN
Biologia
Turun yliopisto
Suolistomikrobien rooli sopeutumisessa vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin
Näkymättömiä naapureitamme mikrobeja on kaikkialla planeetallamme, ja niillä on tärkeä merkitys mm. terveyteemme. Mikrobiomin merkitys evoluutiossa ja isäntälajin sopeutumisessa vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin selkärankaisilla ymmärretään vielä erittäin huonosti. Projektissa tutkitaan mikrobiomin merkitystä sopeutumisessa luonnonpopulaatioissa: vaihtelua mikrobiomissa isäntälajin koko esiintymisalueella, mikrobiomin yhteyttä kelpoisuuteen, ja mikrobiomin roolia sopeutumisessa erilaisiin ympäristöolosuhteisiin, käyttäen esimerkkinä varpuslintupopulaatioita. Projektissa hyödynnetään uusia molekyylimenetelmiä ja mikrobisiirteitä kansainvälisessä, monitieteisessä tiimissä. Projekti auttaa ymmärtämään mikrobiomin merkitystä ilmiasun vaihtelun selittäjänä ja sopeutumisessa nopeasti muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Tutkimustieto tuodaan suurelle yleisölle kansalaistieteen ja monipuolisen tiedeviestinnän kautta.
PhD, dosentti VILLE-PEKKA SORSA
Valtio-oppi ja politiikan tutkimus
Helsingin yliopisto
Tiedontuotannon regiimit ja asiantuntijavalta Suomessa (TIRAS)
Tiedontuotannon regiimit ja asiantuntijavalta Suomessa –hankkeessa tutkitaan asiantuntijoiden ideoiden tuotantoon perustuvaa vallankäyttöä kotimaisessa politiikassa. Hankkeessa tuotetaan monimenetelmällistä tutkimustietoa siitä, millaiseen tietoon ja ideoihin päätöksenteko perustetaan, millaisia asiantuntijaorganisaatioita päätöksenteon eri vaiheissa tunnustetaan osaksi päätöksentekoa ja millaista valtaa asiantuntijat pääsevät tai eivät pääse tosiasiallisesti käyttämään päätöksenteossa. Hanke muodostaa kokonaiskuvan Suomen palkkapolitiikan, innovaatiopolitiikan, yksityisen sektorin työeläkepolitiikan ja sosiaali- ja terveyspalvelupolitiikan asiantuntijaorganisaatioiden kentistä ja 2010-luvulla esittämistä politiikkaideoista. Lisäksi hanke kuvaa ja arvioi tiedontuottajien tunnustamista, ohjaamista, asemia ja vaikutuksia yksittäisen politiikkalohkon tason ylittävissä ja laajapohjaisissa päätöksentekoprosesseissa.
LT LAURA TOIVONEN
Lääketiede – kliininen lääketiede
Turun yliopisto ja Harvard Medical School, Boston, USA
The Nasal Airway Metabolome, Microbiome, and Risk of Respiratory Infections and
Asthma in Children: A Multiomic Study
Tutkimuksessa selvitetään yhteistyössä Turun yliopiston ja Harvard Medical Schoolin ja Massachusetts General Hospitalin (Boston, USA) ryhmien kanssa varhaisen nenän metabolomin ja mikrobiotan yhteyttä hengitystieinfektioihin ja astman kehittymiseen. Tutkimus pohjautuu Turun yliopiston 923 suomalaisen lapsen syntymäkohorttitutkimukseen, jossa lapsia seurattiin 7 vuoden ikään. Varhaislapsuudessa otetuista nenänäytteistä analysoidaan metabolomi ja mikrobiota. Projektissa tutkitaan varhaisen nenän metabolomin ja mikrobiotan kehitystä ja yhteyttä hengitystieinfektioihin ja astman kehittymiseen. Käytössä on tekoälyämenetelmiä metabolomi- ja mikrobiotaprofiilien sekä suuressa astmariskissä olevien lasten tunnistamiseen ja mikrobien ja isännän vuorovaikutuksen tutkimiseen. Tutkimus tuo uutta tietoa yksilöllisestä alttiudesta hengitystieinfektioille ja astmalle ja voi tarjota pohjan hengitystieinfektioiden ja astman ennaltaehkäisyyn ja hoidon kohdentamiseen.
FT, dosentti VALTTERI VILJANEN
Filosofia
Turun yliopisto
Moderni käsitys käsitteestä: synty ja kritiikki
Hanke tarttuu yhteen nykyfilosofian ja yleisemminkin kulttuurimme keskeisimmistä teemoista: ajatukseen siitä, että ajattelu on väistämättä käsitteellistä. Tätä pidetään siinä määrin selviönä, että ihminen näyttäytyy käsitteellistävänä eläimenä. Hanke haastaa ajatuksen, että näin on aina ajateltu. Esitämme, että Kantin 1700- ja 1800-lukujen taitteessa muotoilema uusi käsitys käsitteestä on vallannut niin keskeisen aseman, että voidaan puhua käsitteellisestä käänteestä. Hanke avaa tuoreen näköalan tähän käänteeseen esittämällä uudenlaisen tulkinnan rationalisteista (Descartes, Spinoza, Leibniz) ja heidän suhteestaan Kantiin. Samalla se tarjoaa hedelmällisiä näkökulmia nykykeskusteluun käsitteellisestä ajattelusta, sen rajoista ja eettisistä ongelmista. Sen näkeminen, ettei moderni käsitys käsitteestä ole historiallinen vakio, auttaa ymmärtämään paremmin oman aikamme käsityksiä toimijuudestamme rationaalisina ja käsitteellistävinä olentoina.