Esittelyssä
PhD llmari Käihkö
FM Oona Leppiniemi
KTM Anna Rimppi
PhD Ilmari Käihkö
Strategia ja demokraattiset siviili-sotilassuhteet Suomen sodassa Afganistanissa
Tutkimukseni syventää suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, Ruotsin puolustusvoimien rahoituksella jo vuonna 2010 alkanutta kansainvälistä tutkimusprojektia, joka keskittyy Suomen ja Ruotsin Afganistanissa käymään sotaan. Tutkimusprojekti päättyy teokseen ”An Exemplary Defeat: The Swedish–Finnish Provincial Reconstruction Team Experience in Afghanistan”. Tutkimuksessani täydennän haastattelujen ja asiakirjalähteiden avulla olemassa olevaa ymmärrystämme tästä Suomen historian pisimmästä sodasta.
Tutkimusaiheen valinta oli ilmeinen, koska Suomen sotaa Afganistanissa ei tähän mennessä ole perusteellisesti käsitelty. Tämä on pohjoismaisessa vertailussa sekä eriskummallista, että valitettavaa. Minusta meillä on moraalinen velvollisuus yrittää oppia sodasta, jotta voimme toimia paremmin tulevaisuudessa.
Teoreettisesti projektini käsittelee strategiaa ja siviili-sotilassuhteita – joita kumpaakin on suomalaisessa tutkimuksessa käsitelty vain vähän. Tutkimuksessani tarkoitan strategialla tapaa, jolla Suomi pyrki saavuttamaan poliittiset tavoitteensa Afganistanissa sotilaallisten ja muiden keinojen avulla. Suomalainen Afganistanin sotaan liittyvä keskustelu on rajoittunut poliittiseen päätökseen lähettää suomalaisia sotilaita Afganistaniin kansainvälisten suhteiden vaalimiseksi. Vaille huomiota on jäänyt kriittinen kysymys siitä, miten sotilaiden toimet Afganistanissa edistäisivät julkilausuttuja tavoitteita esimerkiksi rauhan ja ihmisoikeuksien tukemiseksi Afganistanissa.
Siviili-sotilassuhteet vuorostaan viittaavat yhteiskunnan, päätöksentekijöiden ja asevoimien suhteeseen. Demokratioissa vaaleilla valitut poliitikot ovat vastuussa asevoimien valvonnasta ja ohjaamisesta. On edelleen epäselvää, miten tätä vastuuta hoidetiin Afganistanin operaation suhteen. Selvää sen sijaan on, ettei yhteiskunnalla ollut sodasta todenmukaista kuvaa. Tämäkin on demokratian kannalta ongelmallista.
Turvallisuusympäristömme muuttuu nopeasti tavalla, jossa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää sotilaalliseen voimankäyttöön liittyviä yhteiskunnallisia, poliittisia, käytännöllisiä ja eettisiä haasteita. Hanke on Suomessa ensimmäinen sotatieteellinen tutkimus Afganistanin sodasta, ja sen tavoite on tuottaa tietoa, joka palvelee yhteiskuntaa laajasti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toivon tutkimuksen myös palvelevan sotatieteiden kehitystä sekä kansainvälisesti, että etenkin Suomessa.
Tiedonsaanti Suomessa on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi, koska käytännössä kaikki Afganistanin sotilastoimintaa koskevat asiakirjat tuntuvat olevan salaisia. Asiakirjoja on ymmärtääkseni myös jo tuhottu. Tämä aiheuttaa metodologisia haasteita.
Emil Aaltosen Säätiön myöntämä rahoitus mahdollistaa sekä Afganistanin sodan empiirisen tutkimuksen, että näiden tulosten hyödyntämisen strategiaa ja siviili-sotilassuhteita koskevassa teoreettisemmassa tutkimuksessa.
****************************
FM Oona Leppiniemi
Kryogeeniset elinympäristöt – Ilmastonmuutoksen uhkaama elollinen ja eloton monimuotoisuus
Tutkimuskohteenani ovat erilaiset kryogeeniset elinympäristöt: ikiroutaa sisältävät palsasuot sekä aktiivisen routatoiminnan seurauksena syntyneet kuviomaat. Ilmastonmuutoksen seurauksena, näille elinympäristöille tyypilliset routaprosessit ovat heikentyneet, minkä vuoksi myös niiden ylläpitämä elonkirjo on uhattuna. Suomessa palsasuot on luokiteltu ”vaarantuneeksi” luontotyypiksi, kun taas Euroopan Unioni on luokitellut palsasuot ”äärimmäisen uhanalaisiksi” jo vuonna 2016. Tutkimukset ympäri pohjoista pallonpuoliskoa raportoivatkin palsasoiden voimakkaasta sulamisesta viimeisten 50 vuoden aikana. Kuviomaat puolestaan on Suomessa luokiteltu ”silmällä pidettäväksi” luontotyypiksi. Kentällä suoritettavien kasvillisuuskartoitusten, historiallisten aineistojen ja kokeellisten tutkimusmenetelmien avulla tarkoituksenani on selvittää palsasoiden ja kuviomaiden roolia pohjoisen luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä, tutkia ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia niiden lajistossa sekä kokeellisesti pilotoida mahdollista suojelumenetelmää palsasoille.
Olen tutkinut palsasoita jo pro gradussani ja jatkanut tätä tutkimusta edelleen väitöskirjassani. Aiemmissa tutkimuksissani havaitsin, kuinka puutteellisesti palsasoiden lajistossa tapahtuneita muutoksia tunnetaan. Postdoc-tutkimuksessani halusinkin lähteä selvittämään tarkemmin näitä muutoksia palsasoilla, mutta toisaalta myös laajentaa tutkimustani kuviomaille ymmärtääkseni laajemmin kryogeenisissä elinympäristöissä tapahtuvia muutoksia ja niiden merkitystä elonkirjolle. Koska ilmastonmuutos uhkaa näiden elinympäristöjen esiintymistä ja niitä ylläpitäviä routaprosesseja, on niiden tutkimus äärimmäisen tärkeää ja ajankohtaista juuri nyt, kun niitä vielä löytyy meiltä Suomestakin.
Emil Aaltosen Säätiöltä saamani kokovuotisen työskentelyapurahan avulla pääsen jatkamaan tutkimustani saumattomasti heti väitökseni jälkeen. Odotan innolla tulevia kenttätöitä, uusien asioiden oppimista ja aktiivista yhteistyötä eri tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Ilman rahoitusta tutkimukseni ei olisi mahdollista ja tärkeää tietoa näiden ilmastoherkkien ympäristöjen muutoksista menetettäisiin, kenties lopullisesti.
*****************************
KTM Anna Rimppi
Vuorovaikutus ja eläinten hyvinvointi eläinavusteissa palveluissa – eri tekijöiden vaikutus palvelukokemukseen
Tutkimuksessani tarkastelen eläinten roolia palveluissa, joissa eläimet ovat osa asiakaskokemusta esimerkiksi hevosavusteisissa hyvinvointipalveluissa, alpakkakävelyissä, koiravaljakkoajeluissa ja kissakahviloissa. Tutkin, miten kuluttajat ymmärtävät eläinten aseman ja hyvinvoinnin tällaisissa palveluissa, ja miten nämä tekijät vaikuttavat kokemukseen ja palvelun arviointiin. Tutkimus toteutetaan osana kansainvälistä yhteistyötä, ja haastatteluaineisto on kerätty sekä Suomesta että Saksasta. Hyödynnän laadullisia menetelmiä, kuten teemahaastatteluja ja temaattista analyysiä, sekä systemaattista kirjallisuuskatsausta aiemman tiedon kokoamisessa.
Tutkimusaiheeni pohjautuu työkokemukseeni eläinavusteisten palveluiden parissa. Olen nähnyt, kuinka merkityksellisiä eläimet voivat olla ihmisille – mutta myös sen, että eläinten näkökulmaa ja hyvinvointia ei aina tarkastella eläimen omista tarpeista käsin. Halusin yhdistää käytännön osaamiseni kulutustutkimukseen ja lisätä tietoa siitä, miten kuluttajat havaitsevat eläinten aseman palveluissa ja miten palveluita voitaisiin kehittää vastuullisemmin.
Tutkimuksen toteutuksessa on tärkeää huomioida eettisyys niin ihmisten kuin eläinten näkökulmasta. Haastatteluissa painotan luottamuksellisuutta ja herkkyyttä eläinten hyvinvointia koskevissa keskusteluissa. Lisäksi kulttuuriset erot, kuten Suomen ja Saksan välillä, vaikuttavat siihen, miten kuluttajat havainnoivat eläinten hyvinvointia ja miten näitä havaintoja tulkitaan.
Odotan, että tutkimukseni tarjoaa uutta ymmärrystä eläinten roolista osana palvelukokemusta ja auttaa palveluntarjoajia kehittämään vastuullisempia toimintamalleja. Yllättävää on ollut se, kuinka eri tavoin kuluttajat mieltävät eläinten roolin: joillekin eläin on aktiivinen toimija ja jopa ”työkaveri”, kun taas toisille eläin on enemmän osa maisemaa tai tunnelman luoja. Myös kuluttajien tieto eläinten lajityypillisistä tarpeista vaihtelee huomattavasti.
Emil Aaltosen Säätiöltä saamani rahoitus mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen tutkimukseeni ja tukee väitöskirjan valmistumista suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi se mahdollistaa yhteistyömatkat Berliiniin ja Belfastiin, joissa kirjoitan artikkeleita tutkimusryhmäni kanssa alan johtaviin julkaisuihin.
Tutkijana koen työni merkitykselliseksi. Se yhdistää akateemisen tutkimuksen ja käytännön asiantuntemuksen tavalla, joka voi aidosti vaikuttaa siihen, miten eläinpalveluja kehitetään ja miten eläimiä kohdataan palveluympäristöissä. Toivon, että tutkimukseni herättää keskustelua siitä, miten voimme kohdella eläimiä palveluissa eettisesti, kunnioittavasti ja vastuullisesti sekä kuluttajina että palveluntarjoajina.