Vuonna 2025 rahoitettujen projektien esittelyt

Tiivistelmät

FT, apulaisprof. SESILJA ARANKO
Biologia
Aalto-yliopisto
Muokattuja maitoproteiineja mikrobeista

Yli 10 % ihmiskunnan proteiininsaannista perustuu maitoproteiineihin, minkä vuoksi kestävät vaihtoehdot niiden tuotantoon ovat tärkeitä. Kasvipohjaisista tuotteista huolimatta maitoproteiinien, erityisesti kaseiinien, korvaaminen on osoittautunut haastavaksi niiden erityisten molekyylitason ominaisuuksien vuoksi. Kaseiinit ovat fosfoproteiineja, joiden toimivuus perustuu nisäkässolujen tuottamiin fosforylaatioihin – prosessiin, jota mikrobit eivät luonnostaan osaa tehdä samalla tavalla. Projektin tavoitteena on kehittää skaalautuva ja turvallinen mikrobipohjainen tuotantojärjestelmä fosforyloitujen kaseiinien tuottamiseksi ekologisesti ja tehokkaasti. Hankkeella on potentiaalia merkittävään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen uusien solutalouden sovellusten mahdollistajana.

KTT HELI HALLIKAINEN
Taloustieteet
Itä-Suomen yliopisto
Aistinvaraiset näkökohdat digitaalisen ja kestävän kaupan edistäjinä 

Projekti tutkii kuluttajien aistihavaintoja ja ostamiseen liittyviä aistillisia näkökohtia digitaalisen ja kestävän kaupankäynnin ajureina. Pohjan hankkeelle luo työpaketti 1 joka hyödyntää suuria määriä tekstimuotoisia asiakaskokemuksia ymmärtääkseen, kuinka aistikokemukset ovat läsnä, kun kuluttajat tekevät ostoksia kivijalkakaupoissa vs. verkossa tai kun he ostavat palveluita vs. tuotteita.  Työpaketti 2 tutkii, kuinka moniaistillisia ärsykkeitä voidaan hyödyntää ohjaamaan kuluttajia kohti ympäristöystävällisempiä kulutusvalintoja. Työpaketti 2 pyrkii lisäksi ymmärtämään kuinka aistiyliherkkyys ja yksilötason vaihtelut muokkaavat ostamisen aistillisia näkökohtia. Verkkokaupan ollessa yksi viime vuosikymmenten tärkeimmistä trendeistä, työpaketti 3 tutkii, kuinka aistihavainnot mahdollistava teknologia voi kompensoida aistivihjeiden puutetta verkko-ostamisessa.


PsT RISTO HALONEN
Psykologia
Helsingin yliopisto
Unen rooli valetiedon arvioinnissa ja aiempien uskomusten muokkaamisessa 

Valetiedolle altistuminen lisääntyy kiihtyvästi, mikä uhkaa yhteiskunnallista vakautta, faktapohjaista päätöksentekoa sekä tieteeseen perustuvia terveysvalintoja. Tiedon oikeellisuuden arviointi on kognitiivisesti vaativaa. Vaikka laadukas uni on analyyttisten resurssien keskeinen edellytys, uniongelmat yleistyvät. Riittämättömän unen vaikutuksia valetiedon omaksumiseen ei ole kuitenkaan juuri tutkittu. Tämä hanke tutkii kokeellisesti, kuinka uni, univaje ja unenaikainen aivoaktiivisuus vaikuttavat vastaanotetun tiedon arviointiin. Toisena tavoitteena on ymmärtää unen roolia aiemmin omaksutun valetiedon pysyvyydessä ja muokkautuvuudessa. Koska uni on keskeinen muistin konsolidaation ja uudelleenjärjestelyn tila, hanke selvittää, mitkä unenaikaisen muistiprosessoinnin aivomekanismit ovat valetiedon pysyvyyden taustalla, ja kuinka näiden mekanismien kokeellisen stimulaation kautta voidaan vaikuttaa aiempien käsitysten muokkautumiseen.

FT, dosentti TEPPO JAKONEN
Kielitieteet
Turun yliopisto
Virtuaalitodellisuus suomen kielen oppimista tukevana vuorovaikutusympäristönä 

Hanke tarkastelee VR-laseilla toteutettavan ns. immersiivisen virtuaalitodellisuuden käyttöä suomen kielen opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimme videoituja tilanteita, joissa suomea toisena kielenä puhuvat korkeakouluopiskelijat opiskelevat sekä arjen että hoitotieteen alan suomen kieltä VR-simulaatioiden avulla. Analysoimme simulaatiotilanteissa esiintyviä kieli- ja vuorovaikutuskäytänteitä ja niiden myötä avautuvia oppimisprosesseja multimodaalisen keskustelunanalyysin keinoin. Tämän perusteella kehitämme myös pedagogisen mallin, jonka avulla VR-teknologiaa ja -pelikokemuksia voitaisiin nykyistä systemaattisemmin käyttää kielen ja vuorovaikutustaitojen oppimisen tukena.


TkT ANASTASIA KOIVIKKO
Tekniset tieteet
Turun yliopisto
Optiset venymäanturit ja älykkäät pehmeät materiaalit robotiikan sovelluksissa 

Pehmorobotit ovat robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä ja joustavista materiaaleista, kuten silikonista tai kumista. Tutkimusprojektissamme kehitämme näille roboteille ”aistit” – valoon perustuvia venymäantureita – sekä älykkäitä pehmeitä materiaaleja, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti antureiden mittaamiin tapahtumiin. Koska robotit itse ovat pehmeitä ja venyviä, myös antureiden täytyy olla rakenteeltaan joustavia. Keräämme pehmeistä materiaaleista kirjaston, jonka avulla voidaan valita kuhunkin sovellukseen parhaiten soveltuva materiaali ja rakenne. Valoon perustuvista nopeista antureista rakennamme anturiverkkoja, joilla voidaan mitata esimerkiksi robotteihin kohdistuvien iskujen voimakkuutta ja sijaintia. Projektin tavoitteena on demonstroida kehittämiämme antureita ja älykkäitä materiaaleja erilaisissa sovelluksissa, kuten teollisuusrobotiikassa ja puettavissa apuvälineissä.

LT, dosentti LAURA KIVELÄ
Lääketiede – kliininen lääketiede
Tampereen yliopisto
Optimaalisen keliakiadiagnoosin ja seurannan avulla kohti parempaa pitkäaikaisterveyttä

Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, miten keliakiaa voitaisiin tunnistaa, diagnosoida ja seurata mahdollisimman hyvin, ja mikä merkitys toimintatavoilla on hoidon onnistumisen ja kustannusten kannalta. Tutkimme myös ulostemerkkiaineiden mahdollisuuksia hoitopolun eri vaiheissa. Laajan yhteistyön ansiosta voimme hyödyntää monipuolisia aineistoja ja menetelmiä. Tavoitteenamme on kehittää tulosten pohjalta toimivia käytäntöjä, jotka parantavat potilaiden terveyttä ja elämänlaatua.


OTT, dosentti HELI KORKKA-KNUTS
Oikeustiede
Helsingin yliopisto
#MeToo-liikkeen muutosvoima seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän oikeudellisessa tunnistamisessa (#THRIVE)

Tutkimushankkeessa tarkastellaan vuoden 2017 #MeToo-liikkeen merkitystä seksuaalisen häirinnän oikeudelliselle tunnistamiselle ja tulkinnalle. Vaikka #MeToo-liike on globaalisti tunnettu, sen todellisesta yhteiskunnallisesta vaikutuksesta tiedetään hyvin vähän niin Suomessa kuin muuallakin. Tutkimushankkeemme on olennainen tämän tutkimusaukon kannalta. Tutkimushankkeessa tuotamme uutta tietoa siitä, miten oikeusjärjestelmämme reagoi työpaikoilla tapahtuvaan häirintään ja onko #MeToo-liike muuttanut ymmärrystä häirinnän syistä ja ilmenemistavoista.

FT, dosentti KIMMO LUOMA
Luonnontieteet
Turun yliopisto
Polaritoninen kvanttipatteri – supereksentiivisesti skaalautuva kvanttiteknologia orgaanisista materiaaleista

Kvanttipatterit ovat pattereita, joissa hyödynnetään kvantti-ilmiöitä kuten monen hiukkasen koherenssia sekä kietoutumista. Suotuisissa olosuhteissa nämä voivat johtaa patterin lataustehon sekä energia absorption skaalautuvuuten, joka ylittää perinteisten elektrokemiallisten paristojen skaalautuvuusrajat. Tyypillisesti kvantti-ilmiöiden hyödyntämiseksi tarvitaan erittäin kylmiä lämpötiloja ja tarkasti kontrolloituja olosuhteita. Tässä työssä yritämme valjastaa kvanttihyödyn patteriteknologiaan huoneenlämmössä käyttämällä orgaanisia puolijohteisiin sekä mikrokaviteetteihin perustuvia systeemejä. Tutkimme teoreettisesti sekä laskennallisesti erilaisten molekyylien sekä kavitettigeometrioiden vaikutusta pattereiden lataustehoon sekä energian varauskykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on mallintaa systeemejä, jotka voidaan toteuttaa kokeellisesti jo olemassa olevilla teknologioilla.

FT JORI MERIKOSKI
Matematiikka ja tietojenkäsittely
Turun yliopisto
Korkeamman asteen symmetriat analyyttisessä lukuteoriassa: Sovellutuksia alkulukuihin ja tasanjakautumiseen 

Projektissa tutkitaan lukuteorian klassisia avoimia ongelmia kuten alkulukukaksoskonjektuuri, jonka mukaan on olemassa äärettömän monta alkulukua p siten että p+2 on myös alkuluku. Tällä ongelmalla on symmetrioita perustuen matriisiryhmään GL(2), joita on hyödynnetty aiemmissa tutkimuksissa. Päätavoite on kehittää uusi menetelmä perustuen korkeamman asteen matriisiryhmiin kuten GL(3) sekä tutkia miten näitä korkeamman asteen symmetrioita voidaan hyödyntää lukuteoriassa.


FT PASI NEVALAINEN
Historia ja arkeologia
Jyväskylän yliopisto
Deindustrialisaatio Suomessa: Valtionyhtiöiden erityisrooli paikallistalouden tukemisessa ja kriisinhallinnassa 

Talouden rakennemuutos ymmärretään yleisesti positiivisena – uusi teknologia on tehokkaampaa, vihreämpää ja siirtää talouden painopistettä savupiipputeollisuudesta palveluihin. Muutokseen liittyy myös monia ongelmia. Monilla alueilla perinteiset työpaikat katoavat, mutta uusia ei synny tilalle. Tuotantolaitosten sulkemiset aiheuttavat paikallisia kriisejä, joilla on kauaskantoiset vaikutukset alueen talouteen ja paikallisyhteisöihin. Tämä projekti tarkastelee teollisuuden murrosta Suomessa 1960-luvulta tähän päivään. Erityisesti projekti tarkastelee valtion roolia talouden rakennemuutoksen hallinnassa paikallisella tasolla. Mitä erityisiä odotuksia valtiolle ja valtion omistamalle liiketoiminnalle on asetettu muutostilanteessa. Historiallisen tutkimuksen tavoite on ymmärtää paremmin rakennemuutoksen dynamiikkaa sen varjopuolien hallinnan näkökulmasta.


LKT MARKUS RAMSTE

Lääketiede – biolääketiede
Helsingin yliopisto
The Role of Vascular Endothelial Growth Factor Receptor 1 in Mediating Coronary Artery Disease Risk in the Vascular Wall 

Sepelvaltimotauti on edelleen Suomen yleisin kuolinsyy, kuitenkin vain noin puolet sepelvaltimotaudin riskistä voidaan selittää perinteisillä riskitekijöillä (kohonnut verenpaine ja kolesteroli, diabetes sekä tupakointi). Sepelvaltimotaudin perinnöllinen riski kohdistuu sepelvaltimon seinämään ja sen solutyyppeihin – tutkimusryhmässäni ja tässä tutkimuksessa tutkimme hyödyntämällä geneettistä tietoa verisuonen seinämässä tapahtuvia tautimuutoksia sekä sen mekanismeja, ja miten niitä tulevaisuudessa voisimme hoitaa.


FT, dosentti JOHANNA VUORELMA
Valtio-oppi ja politiikan tutkimus
Helsingin yliopisto
Etäisyyden politiikka 1900- ja 2000-lukujen Suomessa (ETPO)

Kansalaisten etäisyys julkiseen valtaan kasvaa lähellä sijaitsevien julkisten palveluiden kiihtyvän katoamisen myötä. Mitä kauemmaksi palvelut keskitetään, sitä vaikeampaa kansalaisen voi olla ymmärtää, mikä julkisen vallan merkitys on ja miksi siihen pitäisi luottaa. Etäisyyden poliittinen merkitys on jäänyt liian vähälle tutkimukselliselle ja yhteiskunnalliselle huomiolle, vaikka sillä on huomattava vaikutus demokratiaan, osallisuuteen, poliittiseen luottamukseen ja politiikan oikeutukseen. ETPO-hankkeessa tätä ilmiötä kutsutaan etäisyyden politiikaksi, jota hankkeessa tutkitaan teoreettisesti, empiirisesti ja käsitteellisesti 1900- ja 2000-lukujen Suomessa. Etäisyyden politiikan teoreettinen tutkimus keskittyy etäisyyden politiikan teorian kehittämiseen, empiirinen tutkimus laajan empiirisen aineiston keräämiseen ja analysointiin ja käsitteellinen tutkimus etäisyyden politiikan avainkäsitteiden kehittämiseen.