Johtaja on ihminen, ja se näkyy investoinneissa

Toimitusjohtaja tekee päätöksen miljoonainvestoinnista. Hallitus hyväksyy strategian, joka määrittää yrityksen suunnan vuosiksi eteenpäin. Näiden päätösten takana on aina ihminen: ajatuksineen, tunteineen ja terveydenhaasteineen.

Silti tutkimus on pitkään ohittanut yhden ilmeisen kysymyksen: mitä tapahtuu, kun päätöksentekijä kamppailee mielenterveytensä kanssa?

”Mielenterveyden haasteiden vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja työkykyyn on paljon tutkimustietoa, mutta tiedämme yllättävän vähän niiden vaikutuksista yritysten ylimmän johdon tekemiin päätöksiin”, sanoo kauppatieteiden tohtori Jenni Kallunki Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Kallunki tutkii Emil Aaltosen Säätiön tuella, miten suomalaisten osakeyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten mielenterveyden haasteet näkyvät yritysten investointipäätöksissä. Kyse on pääoma- ja työvoimainvestoinneista – niistä ratkaisuista, jotka määrittävät yritysten kasvua, kilpailukykyä ja tulevaisuutta.

Suomen rekisteriaineistot avaavat ainutlaatuisen ikkunan

Tutkimuksen mahdollistaa suomalainen erityisvahvuus: laadukkaat rekisteriaineistot. Muualla maailmassa vastaavaa tutkimusta on ollut vaikea toteuttaa, koska aineistoja ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

”Tutkimusaihe alkoi kiinnostaa minua, kun huomasin, että Suomessa saatavilla olevat rekisteriaineistot mahdollistavat sellaisen tutkimuksen tekemisen, jota on ollut vaikea toteuttaa muualla maailmassa ja jonka yhteiskunnallinen merkitys voi olla suuri”, Kallunki kertoo.

Aineisto on sensitiivistä terveystietoa, ja sen käsittely edellyttää erityistä huolellisuutta. Se on anonymisoitu niin, ettei yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa, ja sitä käsitellään ainoastaan suojatussa tutkimusympäristössä. Tietosuoja ja tutkimuseettiset periaatteet kulkevat mukana tutkimuksen jokaisessa vaiheessa.

Kallunki analysoi aineistoa tilastollisilla menetelmillä, jotka soveltuvat suurten aineistojen käsittelyyn ja auttavat erottamaan mielenterveyden vaikutuksen muista mahdollisista selittävistä tekijöistä.

Kaksi tutkimusaluetta kohtaa

Tutkimuksen ydin on rohkeassa rajanylityksessä. Mielenterveyttä on tutkittu terveystieteissä, investointipäätöksiä kauppatieteissä. Näitä kahta ei ole juuri yhdistetty.

”Innostavinta on mahdollisuus yhdistää kaksi tutkimusaluetta, joita on tähän asti tarkasteltu erikseen”, Kallunki kuvailee.

Kallunki työskentelee kansainvälisessä tutkimusryhmässä, johon kuuluvat Mariya Ivanova Norjan kauppakorkeakoulusta Bergenistä, Gilad Livne Queen Mary Universitystä Lontoosta, Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopistosta sekä ohjelmoija Jari Koskela. Ryhmä tekee yhteistyötä kaikissa tutkimuksen vaiheissa ideoinnista analyysiin ja kirjoittamiseen. Säännölliset Teams-kokoukset pitävät kansainvälisen tiimin koossa.

Kirjallisuuteen perehtyminen on jo laajentanut Kallungin käsitystä ilmiöstä. ”On ollut kiinnostavaa huomata, kuinka monien eri mekanismien kautta johtajien mielenterveys voi mahdollisesti vaikuttaa yritysten päätöksentekoon ja menestykseen.”

Johtajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin

Kallunki haluaa haastaa yhden sitkeän uskomuksen.

”Yksi yleinen uskomus voisi olla, että mielenterveyden haasteet koskisivat vain tiettyjä ihmisryhmiä eivätkä esimerkiksi yritysten ylimmässä johdossa toimivia henkilöitä. Johtajat ovat kuitenkin ihmisiä siinä missä muutkin.”

Jos johtajien mielenterveyden haasteet heijastuvat investointipäätöksiin, vaikutukset eivät jää yksilötasolle. Ne voivat näkyä yritysten kyvyssä luoda työpaikkoja, investoida tulevaisuuteen ja tuottaa verotuloja. Yksilön haaste muuttuu organisaation haasteeksi ja lopulta yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

”Parhaimmillaan tutkimus voi edistää sellaista toimintakulttuuria, jossa johtajien mielenterveyden haasteisiin suhtaudutaan samalla tavalla kuin muihinkin sairauksiin: niistä voidaan puhua avoimesti, niitä voidaan hoitaa asianmukaisesti, eikä niihin liity tarpeetonta leimautumista”, Kallunki sanoo.

Tutkijan vapaus ja vastuu

Kallunki kuvailee tutkijan työtä erittäin mielekkääksi. Kiinnostus tutkimukseen kasvoi vähitellen maisterivaiheen opintojen aikana, kun ongelmanratkaisu, analysointi ja uuden oppiminen alkoivat vetää puoleensa.

”Parasta on työn itsenäisyys, tutkijan vapaus. Voin tutkia itseäni kiinnostavia kysymyksiä ja suunnata tutkimustani uusien havaintojen perusteella.”

Haastavinta on vaikeiden kysymysten ratkaiseminen. Miten jokin ilmiö mitataan, miten tutkimusasetelma rakennetaan? Mutta turhauttavaa? ”Ei oikeastaan mikään”, Kallunki naurahtaa.

Kohti avoimempaa johtamiskulttuuria

Tutkimuksen vastapainona toimivat perhe-elämä, ratsastus ja uinti.

Emil Aaltosen Säätiön apuraha mahdollistaa keskittymisen tutkimustyöhön ja on samalla tunnustus tutkimusidean tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Ilman rahoitusta hankkeen toteuttaminen olisi huomattavasti vaikeampaa.

Tutkimus on vasta alussa, mutta kysymys on jo nyt ajankohtainen: jos haluamme parempia yrityksiä ja parempaa päätöksentekoa, meidän on välitettävä myös päätöksentekijöistä.

Jenni Kallunki on kauppatieteiden tohtori ja tutkija Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän yhdistää työssään laskentatoimen ja rahoituksen näkökulmia johtajien hyvinvoinnin vaikutuksiin yrityksissä. Säätiön tuki mahdollistaa tutkimushankkeen, jossa hyödynnetään suomalaisia rekisteriaineistoja ainutlaatuisella tavalla.

Jenni Kallunki Linkedinissä