Emil Aaltosen Säätiö

Parhaimmillaan löydämme täysin uusia mekanismeja ja hoitomuotoja sepelvaltimotaudin hoitoon. Tämän tutkimuksen lähestymistavan suuri potentiaali koostuu siitä, että sen potentiaali ei rajoitu sepelvaltimotautiin vaan myös muut vaskulaarisairaudet – vaskulaarinen dementia, aivoinfarktit, verenpainetauti – voivat hyötyä suoraan tästä. Lisäksi genetiikkaan perustuva mekanistinen tutkimus nostaa lääkeaihioiden kehittämisen todennäköisyyden kaksi-nelinkertaiseksi. Ilman rahoitusta koko tutkimus ei olisi mahdollinen ja näitä uusia, verisuonen seinämään kohdistuvia täsmähoitoja ei pystyttäisi kehittämään.

Tutkimus mahdollistaa sen, että voimme ymmärtää ja dokumentoida, miten tehtaiden lakkauttamiset todella hoidetaan – mitä tapahtuu tehtaalle ja sen ihmisille. Teema on ajankohtainen, uutiset tehtaiden sulkemisesta eivät ole harvinaisia. Ilman apurahaa tämä tärkeä osa taloushistoriaa jäisi marginaaliin, vaikka siitä voitaisiin oppia käsittelemään näitä tilanteita paremmin myös tässä päivässä.

Maitoproteiinien tuotto mikrobeissa vastaa yhteiskunnalliseen haasteeseen. Karjatalouden ympäristövaikutukset ja eettisyyskysymykset luovat kysyntää vaihtoehdoille eläinperäisille maitotuotteille. Kaseiini niminen proteiini on oleellinen ainesosa maitotuotteissa. Sen tuottamiseen mikrobeissa liittyy keskeinen haaste, fosforylaatio: ilman sitä mikrobeissa tuotettu kaseiini ei muodosta misellejä eikä sido kalsiumia samalla tavalla kuin maidosta saatu proteiini. Sesilja Arangon tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, joka mahdollistaa fosforyloitujen proteiinien tehokkaan tuoton mikrobeissa ohjaamalla fosforyloivan entsyymin selektiivisesti kohdeproteiinin luokse. Emil Aaltosen Säätiön rahoitus mahdollistaa väitöskirjatyön, jossa selvitetään menetelmän soveltuvuutta maitoproteiinien tuotantoon.

Tämä rahoitus mahdollistaa sen, että poliittiset päättäjät saavat käyttöönsä kattavan tutkimuksen etäisyyden politiikan vaikutuksista ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Ilman sitä koko Suomea koskeva tutkimusaineisto jäisi keräämättä – ja päättäjät muotoilisivat vaaliohjelmansa ilman tutkittua tietoa ilmiöstä, joka koskettaa jokaista suomalaista.

Emil Aaltosen Säätiön rahoitus mahdollistaa sen, että voimme kerätä laajan aineiston ja kehittää menetelmiä keliakian varhaiseen tunnistamiseen ja hoidon tukemiseen. Tämä on tärkeää tuhansille suomalaisille, jotka elävät diagnosoimattomina ja joille hoitamaton keliakia voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Ilman tätä tutkimusta emme tietäisi, miten nuoria kannattaa tukea kriittisessä siirtymävaiheessa lapsuudesta aikuisuuteen eikä meillä olisi tietoa siitä, miten terveydenhuollon resurssit kannattaisi kohdistaa järkevimmin. Tutkimuksemme tulokset voivat muuttaa keliakian seulonta- ja seurantakäytäntöjä koko maassa.