Miksi aamulla herätessäsi mielipiteesi on vahvempi kuin illalla? Psykologi Risto Halonen tutkii, miten nukkuva aivot käsittelevät valetietoa. Hänen tutkimuksensa paljastaa, voiko unen aikainen muistiprosessointi vahvistaa vääriä käsityksiä tai auttaa purkamaan niitä.
Scrollaat sosiaalista mediaa kello 23. Väite kuulostaa oudolta, mutta klikkaat silti. Aamulla herätessäsi mielipiteesi asiasta on voimakkaampi kuin eilen illalla. Miksi?
Psykologi, tutkijatohtori Risto Halonen tutkii sitä, mitä nukkuvan aivot tekevät valetiedolle. Hänen tutkimuksensa paljastaa, miten yön aikana tapahtuva muistien prosessointi vahvistaa vääriä käsityksiä tai auttaa purkamaan niitä.
Valetiedon leviäminen on kiihtynyt. Ihmisten on yhä vaikeampi erottaa fakta fiktiosta, ja polarisaatio syvenee. Halonen lähestyy tätä aikamme keskeistä haastetta psykologin ja unitutkijan näkökulmasta.
”Psykologina minua kiinnostaa se, kuinka ihminen vastaanottaa, arvioi ja käsittelee valetietoa. Unitutkijana haluan ymmärtää, miten uni vaikuttaa kaikkeen tähän”, Halonen sanoo.
Kysymys on konkreettinen: millainen vaikutus unella ja sen häiriintymisellä on valetiedon oikeellisuuden arviointiin? Tutkimus pureutuu siihen, kuinka unen aikainen muistiprosessointi ylläpitää valetietoon perustuvia pinttymisiä ja kuinka unen aikaiset aivomekanismit voivat auttaa niiden purkamisessa.
Halosen työ tapahtuu unilaboratoriossa. Siellä tutkittavat altistetaan esimerkiksi väitteille, joista osa on valheellisia. Laboratorioöiden aikana tutkijat mittaavat aivosähkökäyrällä, mitä tutkittavien aivoissa tapahtuu unen aikana. Tämä auttaa selvittämään unenaikaisen aivotoiminnan vaikutuksia valetiedon käsittelyyn.
”Aivosähkökäyrä mahdollistaa tarkalla ajallisella resoluutiolla sen, että näemme, milloin ja miten aivot käsittelevät muistoja unen aikana”, Halonen selittää.
Menetelmä vaatii kärsivällisyyttä. Yöunen aikana mitatun datan kertyminen on hidasta ja virhealtista, ja usen yhden yön mittaus ei riitä. Tutkimuksessa mitataan myös kehollisia reaktioita ja autonomisen hermoston vasteita, koska ne paljastavat, kuinka voimakkaasti ihminen reagoi tunnepitoisen tiedon oikeellisuuteen. Koska tutkimus tehdään nukkuvien ihmisten kanssa laboratoriossa, se noudattaa tarkkoja tutkimuseettisiä periaatteita ja koehenkilöt osallistuvat vapaaehtoisesti.
Tulevaisuudessa tutkimus käyttää unen aikaista neuromodulaatiota. Se tarkoittaa, että Halonen voi valikoivasti aikaansaada tiettyjen muistojen käsittelyä tai vaikuttaa aivoaktiivisuuden voimakkuuteen unen aikana.
Käytännössä: jos tutkittava on altistettu päivällä väärällä tiedolla varustettuun väitteeseen, tutkija voi yön aikana laukaista juuri sen muiston uudelleenkäsittelyn. Näin tutkimus paljastaa, voiko ohjattu muistiprosessointi auttaa korjaamaan väärää käsitystä.
Työn parasta ovat flow-hetket. ”Kun datavuoreen kaivautuminen ja osuva analytiikka saa ilmiön jäsentymään, tuntuu eteneminen kohti kysymyksen vastausta palkitsevalta”, Halonen sanoo.
Halonen valmistui psykologiksi ja teki noin vuoden kliinistä työtä. Hän viihtyikin siinä ja koki sen merkitykselliseksi. Jo opintojen aikana hän oli kuitenkin tehnyt töitä unitutkimusryhmässä.
Kun avautui tilaisuus tehdä väitöskirjaa palkallisessa työsuhteessa, valinta oli helppo. ”Ehkä ne parhaat siihen mennessä koetut flow-hetket olivat liittyneet tieteellisen tutkimuksen tekoon.”
Väitöskirjassään Halonen syventyi unen neurotieteeseen. Sen jälkeen hän pohti pitkään, millaisiin psykologisesti kiinnostaviin ilmiöihin unen aikainen tiedonkäsittely voisi liittyä. Globaalit, polarisaatiota lietsovat tapahtumat ja totuuden jälkeisen ajan teemat motivoivat häntä. Syksyllä 2024 päätös syntyi: unen ja valetiedon yhdistäminen ideana vetosi.
Tutkimus lisää ihmisten tietoisuutta siitä, kuinka unessakin vietetty aika vaikuttaa käsityksiin ajankohtaisista, jopa polarisoivista aiheista. Se saa meidät priorisoimaan unta toisin. Esimerkiksi ruudulla roikkumisen sijaan.
Parhaassa tapauksessa tutkimus lisää ihmisten tietoisuutta siitä, kuinka unessakin vietetty aika voi vaikuttaa käsityksiin ajankohtaisista, jopa polarisoivista aiheista.
– Risto Halonen
Akateemisessa mielessä tutkimus on tuoretta, sillä se yhdistää unenaikaisen tiedonkäsittelyn sellaisiin teemoihin, joihin liittyy ihmisten omia motiiveja ja pinttymisiä. Aiempi tutkimus on perustunut pitkälti irrallisten ja vähemmän relevanttien kohteiden prosessointiin. Halonen vie tutkimusta kohti todellista elämää.
Emil Aaltosen Säätiön myöntämä projektiapuraha on alku itsenäiselle tutkijanuralle. Se mahdollistaa perustan luomisen unen ja valetiedon yhteyksien tutkimukselle.
Rahoituksen turvin Halonen saa yhden väitöskirjan hyvin alkuun ja rahoitettua laboratoriotutkimusta huomattavan ajan. Kokeellisen unitutkimuksen aineiston kerääminen alkaa. Ilman tätä rahoitusta tällaisia kokeellisia yön ja valetiedon kohtaamisia ei yksinkertaisesti tehtäisi Suomessa.
Työn ohessa hän sensoroi psykologian ylioppilaskoevastauksia, mikä pitää hänet tietoisena siitä, millaista psykologista ymmärrystä aikuistuvilla ihmisillä kulloinkin on.
Risto Halonen uskoo, että nykyhetki tuottaa kiihtyvällä vauhdilla ilmiöitä, jotka nousevat psykologisiksi haasteiksi myöhemmin. Hänen tutkimuksensa antaa välineitä vastata niihin. Hänen toiveensa on, että ihmiset kiinnostuisivat unen vaikutuksista myös muuten kuin akkujen laturina. Ehkä tulevaisuudessa ymmärrämme paremmin, miten yön pimeys muokkaa sitä, mihin uskomme ja miksi aamulla herätessämme mielipiteemme ovat vahvempia kuin illalla nukkumaan mennessämme.
Hyvinvoinnin kasvua –
luovaa tieteellistä tutkimusta tukemalla
© Emil Aaltosen Säätiö 2025