Apurahan hakeminen

Emil Aaltosen Säätiö myöntää apurahoja suomenkielisten tutkijoiden tieteelliseen tutkimustyöhön tieteenalasta riippumatta. Erityisesti pyritään tukemaan väitöskirjatyötä tekeviä tutkijoita ja tohtoreita heidän jatkotutkimustyössään.

Hakuaika vuosittain 15.1. – 15.2.

Henkilökohtaiset apurahat

Säätiö myöntää apurahoja eri tieteenalojen tutkijoille, erityisesti väitöskirjatyöhön ja tohtorien jatkotutkimukseen. Haettavissa ovat koko- ja osavuotiset työskentelyapurahat sekä kannustus- ja kohdeapurahat.

Projektiapurahat

Projektiapuraha (225 000 € / 3 v) on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille, jotka ovat perustamassa omaa tutkimusryhmää. Hakemuksia arvioidaan hankkeen tieteellisen merkityksen, uutuusarvon, lähestymistapojen sekä hakijan näyttöjen ja osaamisen perusteella.

Apurahojen verkkopalvelu

Apurahojen verkkopalvelu

Apurahapalvelussa voit hoitaa kaikki apurahoihin liittyvät asiat sähköisesti: hakea apurahaa, ilmoittaa maksutiedot, sekä toimittaa henkilökohtaisten ja projektiapurahojen selvitykset ja raportit. Palvelu ohjaa vaiheittain hakemuksen ja raportoinnin tekemisessä.

Usein kysytyt kysymykset UKK

Henkilökohtaiset apurahat

Säätiö myöntää apurahoja suomenkielisten tutkijoiden tieteelliseen tutkimustyöhön. Mikäli hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, apuraha voidaan myöntää, jos hän toimii perusteiltaan suomenkielisessä tutkijayhteisössä (suomenkielisessä yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa) ja on lisäksi integroitunut siihen kiinteästi. Tällaiselta tutkijalta voidaan edellyttää, että hän hallitsee suomen kieltä niin hyvin, että tulee sillä toimeen ja kykenee kommunikoimaan myös tutkijayhteisössä suomen kielellä. Yleensä voidaan myös edellyttää, että tutkija asuu pysyväisluonteisesti Suomessa.
Näissä tilanteissa on toivottavaa, että hakija pyytää suosittelijaa todentamaan hakijan suomenkielisyyden lausunnossaan.

Lausunnot eivät ole pakollisia, mutta kuitenkin suositeltavia. Lukumäärää ei ole määritelty; useimmiten hakijat ovat pyytäneet 1–2 suositusta. Kohdeapurahojen osalta lausuntoa ei välttämättä tarvitse toimittaa.

Henkilökohtaiseen apurahahakemukseen liitettävät lausunnot tulee toimittaa pääsääntöisesti sähköisen lausuntojärjestelmän kautta. Apurahanhakija antaa lausunnonantajalle lausuntotunnuksen, joka on hakulomakkeella (lomakesivu Hakemus). Se linkittää lausunnon automaattisesti kyseiseen hakemukseen. Lausuntolomakkeelle tulee merkitä lausuntotunnuksen lisäksi sen apurahanhakijan nimi, kenestä lausunnon antaa sekä tutkimuksen aihe/otsikko. Lausunnon voi jättää lausuntojärjestelmän kautta, vaikka hakija ei olisikaan vielä lähettänyt hakemustaan. Tällöin lausunto linkittyy hakemukseen apurahanhakijan nimen ja tutkimuksen aiheen/otsikon perusteella.

Lausuntoja voi antaa 20.2. asti, jolloin lausuntojärjestelmä sulkeutuu klo 23:59:59 Suomen aikaa. Tämän jälkeen lausuntoja ei enää vastaanoteta. Mikäli hakija on saanut erillisen lausunnon suoraan lausunnonantajalta, voi hakija liittää sen hakemukseensa erillisenä liitteenä hakuaikana 15.2. mennessä.

Vaikka olet lisännyt lausunnonantajan tiedot hakemukseesi, järjestelmä ei lähetä erillistä ilmoitusta lausunnonantajalle vaan sinun tulee itse pyytää ko. henkilöä toimittamaan mahdollinen lausunto säätiölle. Lausunnonantajan tulee täyttää sähköinen lausuntolomake viimeistään 20.2. mennessä säätiön lausuntojärjestelmän kautta (saatavana myös englanninkielisenä).

Löydät lausuntotunnuksen hakemuksen lomakesivulta Hakemus. Lausuntotunnus linkittää lausunnon automaattisesti kyseiseen hakemukseesi. Lausuntolomakkeelle tulee merkitä lausuntotunnuksen lisäksi sen apurahanhakijan nimi, kenestä lausunnon antaa sekä tutkimuksen aihe/otsikko. Lausunnon voi jättää lausuntojärjestelmän kautta, vaikka hakija ei olisikaan vielä lähettänyt hakemustaan. Tällöin lausunto linkittyy hakemukseen apurahanhakijan nimen ja tutkimuksen aiheen/otsikon perusteella.

Kyllä. Tutkimustyötä on mahdollista tehdä ulkomaisessa yliopistossa apurahakauden aikana.

Apurahoja myönnetään väitöskirjatyöntekijöille ja post doc -tutkijoille. Hakijan tulee olla valmistunut maisteriksi viimeistään hakuvuonna 15.2. mennessä. Mikäli sinulla ei ole vielä hakuajan loppuun mennessä virallista tutkintotodistusta, tulee sinun liittää hakemukseesi väliaikainen todistus/vahvistus siitä, että kaikki vaadittavat opintosuoritukset on tehty. Tällöin sinun tulee kirjata oppiarvoksi esim. KTK (KTM 2/25). Mikäli apuraha myönnetään, tulee sinun toimittaa kopio tutkintotodistuksesta (apurahat@emilaaltonen.fi.) ennen kuin apurahan maksaminen voidaan aloittaa.

Mikäli et ole vielä väitellyt, niin voidaksesi hakea väitelleen apurahaa, sinun tulee liittää hakemukseesi kopio/todistus väittelyluvasta hakuajan päättymiseen mennessä. Jos vahvistusta väittelyluvasta ei ole toimitettu, voi apurahaa hakea post doc -tutkimukseen, mutta mahdollinen myöntöpäätös tehdään ei-väitelleen suuruisena eikä myönnettyä summaa voida jälkikäteen enää muuttaa.

Voit. Liitä hakemukseesi kopio/todistus väittelyluvasta ja rastita hakemuslomakkeelta kohta ’Väitellyt’. Merkitse väitöspäivämääräksi sen kuukauden viimeinen päivä, jolloin väitös todennäköisimmin toteutuu.

Sama henkilö voi hakea henkilökohtaista apurahaa ja olla ryhmän jäsenenä projektihakemuksessa. Henkilö voi olla projektihakemuksen rivijäsenenä ilman, että se vaikuttaa hänen henkilökohtaista apurahaa koskevaan hakemukseensa.

Voit hakea eri apurahoja täyttämällä erilliset hakemuslomakkeet liitteineen hakuohjeiden mukaisesti.

Työskentelyapurahojen tarkoituksena on mahdollistaa tutkijan omistautuminen tutkimustyöhönsä muusta työstä vapaana. Lähtökohtaisesti vähäistä oman alan opetustyötä tai muuta ammattitaitoa kehittävää työtä, joka kattaa enintään 20 % viikkotyöajasta (1pv/vko), on kuitenkin mahdollista tehdä apurahakauden aikana. Jos apuraha myönnetään ja erityisjärjestelyille on tarvetta, sovitaan näistä myöhemmin erikseen. Hakuvaiheessa apurahakauden pituus tulee kuitenkin valita siten kuin tutkimustyötä tehtäisiin kokopäiväisesti.

Uuteen hakemukseen tulee liittää selvitys tutkimustyön edistymisestä/senhetkisestä tilanteesta, vaikka apurahakausi on edelleen kesken. Tässä tapauksessa selvitystä ei kuitenkaan tehdä erikseen apurahojen verkkopalvelun kautta, vaan loppuselvitys apurahakaudesta jätetään apurahojen verkkopalvelun kautta kahden kuukauden kuluessa apurahakauden päättymisestä. Jos sinulle myönnetään uusi apuraha, edellisenä vuonna myönnetyn apurahan loppuosan voi selvittää toisen vuoden apurahan kanssa samanaikaisesti.

Uusi hakemus tulisi tehdä siten, kuin hakisi apurahaa ensimmäistä kertaa. Hakemukselle tulee siis kirjata kaikki pyydetyt tiedot, mukaan lukien uusi mahdollinen lausunto.

Yliopiston mahdollisesti perimiä työtilavuokria tai muita palvelumaksuja (ts. yleiskustannuslisä) voi tarvittaessa maksaa apurahaan sisältyvästä kulumäärärahasta, mutta apurahansaajan tulee itse sopia maksuista yliopiston kanssa.

Tarvittaessa sähköisesti lähetetty hakemus on mahdollista perua hakuaikana joko kokonaan tai muutosten tekemiseksi. Valitse lähettämäsi hakemuksen (tila-kohdassa ’Lähetetty’) vierestä ‘Näytä’ ja seuraavalta sivulta kohdasta ‘Toiminnot’ – ‘Peruuta hakemus’ (jonka jälkeen pääset muokkaamaan hakemustasi). Aiemmin tallentamasi tiedot eivät häviä peruuttamisen yhteydessä. Huomioithan kuitenkin, että jos et perumisen (tai mahdollisten muutosten) jälkeen lähetä hakemusta uudelleen, ei se tule lainkaan mukaan käsittelyyn. Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä säätiön toimistoon.

Tarvittaessa sähköisesti lähetetty hakemus on mahdollista perua kokonaan hakuaikana. Valitse lähettämäsi hakemuksen (tila-kohdassa ‘Lähetetty’) vierestä ‘Näytä’ ja seuraavalta sivulta kohdasta ‘Toiminnot’ – ‘Peruuta hakemus’. Tällöin hakemuksen tilaksi vaihtuu ‘Kesken’, eikä se ole enää mukana käsittelyssä. Mikäli haluat perua hakemuksesi hakuajan jälkeen (hakemusten käsittelyn aikana), ilmoita tästä mahdollisimman pian suoraan säätiölle sähköpostitse apurahat@emilaaltonen.fi.

Projektiapurahat tutkimusryhmille

Säätiö myöntää apurahoja suomenkielisten tutkijoiden tieteelliseen tutkimustyöhön. Mikäli hakijan äidinkieli on muu kuin suomi, apuraha voidaan myöntää, jos hän toimii perusteiltaan suomenkielisessä tutkijayhteisössä (suomenkielisessä yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa) ja on lisäksi integroitunut siihen kiinteästi. Tällaiselta tutkijalta voidaan edellyttää, että hän hallitsee suomen kieltä niin hyvin, että tulee sillä toimeen ja kykenee kommunikoimaan myös tutkijayhteisössä suomen kielellä. Yleensä voidaan myös edellyttää, että tutkija asuu pysyväisluonteisesti Suomessa.

Näissä tilanteissa on toivottavaa, että hakija pyytää suosittelijaa todentamaan hakijan suomenkielisyyden lausunnossaan.

Myös projektiapurahan hakijan/vastuullisen tutkijan tulee projektirahoitusta/ryhmän jäseniä suunnitellessaan ottaa huomioon säätiön edellä mainitut säännöt.

Projektiapuraha myönnetään kolmivuotisena ja sen suuruus on 225 000 euroa, josta 1/3 tulee vuosittain käytettäväksi. Projektiapuraha on kaikille samansuuruinen (225 000 €), eikä projektirahoitusta voi hakea muun suuruisena. Projektirahoitusta ei voi myöskään hakea lyhyemmäksi ajaksi kuin kolmeksi vuodeksi.

Projektiapurahoihin ei liitetä lausuntoja.

Väitöksestä tulee olla kulunut vähintään 4 vuotta, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta (urakatkokset huomioiden), jotta projektiapurahaa voi hakea.

Väitöksestä tulee olla kulunut hakuajan päättyessä 15.2. vähintään 4 ja enintään 15 vuotta (mahdolliset urakatkokset huomioiden).

Sama henkilö voi hakea henkilökohtaista apurahaa ja olla ryhmän jäsenenä projektihakemuksessa. Henkilö voi olla projektihakemuksen rivijäsenenä ilman, että se vaikuttaa hänen henkilökohtaista apurahaa koskevaan hakemukseensa. Eri apurahoja voi hakea täyttämällä erilliset hakemuslomakkeet liitteineen hakuohjeiden mukaisesti.

Kyllä voivat, samassa projektissa työskentelevät tutkijat voivat työskennellä eri organisaatioissa.

Projektiapurahat myönnetään kolmivuotisina, jolloin hakemuksen kustannusarvio tulee tehdä kolmelle vuodelle. Tarvittaessa projektirahoituksen saaneiden kanssa voidaan keskustella erilaisista ratkaisuista, mutta kuitenkin niin, että projektin kesto ei voi olla alle kolmea vuotta.

Projektiapurahan tulee jakautua kolmelle vuodelle, mutta vuosittaisten kulujen ei tarvitse olla täsmälleen 1/3 kokonaisrahoituksesta.

Projektiapurahasta voi budjetoida tutkimusryhmässä työskenteleville apurahaa ja/tai palkkaa. Apurahat maksetaan aina suoraan tutkijoille itselleen, mutta palkat tulee kierrättää yliopiston/laitoksen maksatusjärjestelmän kautta.

Hakijan vastuulla on suunnitella projektiapurahan kustannusarvio projektille parhaaksi katsomallaan tavalla. Koska projektiapuraha on tarkoitettu tutkimusryhmälle, ei kustannusarvio voi koostua pelkästään vastuullisen tutkijan/hakijan apurahasta/palkasta.

Mahdollisesti yliopistolle/laitokselle maksettavat yleiskustannuslisät voi tarvittaessa sisällyttää projektin kustannuksiin. Säätiön rahoittamissa projekteissa yleiskustannuslisä voi olla enintään 15 %.

Tarvittaessa sähköisesti lähetetty hakemus on mahdollista perua hakuaikana joko kokonaan tai muutosten tekemiseksi. Valitse lähettämäsi hakemuksen (tila-kohdassa ’Lähetetty’) vierestä ‘Näytä’ ja seuraavalta sivulta kohdasta ‘Toiminnot’ – ‘Peruuta hakemus’ (jonka jälkeen pääset muokkaamaan hakemustasi). Aiemmin tallentamasi tiedot eivät häviä peruuttamisen yhteydessä. Huomioithan kuitenkin, että jos et perumisen (tai mahdollisten muutosten) jälkeen lähetä hakemusta uudelleen, ei se tule lainkaan mukaan käsittelyyn. Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä säätiön toimistoon.

Tarvittaessa sähköisesti lähetetty hakemus on mahdollista perua kokonaan hakuaikana. Valitse lähettämäsi hakemuksen (tila-kohdassa ‘Lähetetty’) vierestä ‘Näytä’ ja seuraavalta sivulta kohdasta ‘Toiminnot’ – ‘Peruuta hakemus’. Tällöin hakemuksen tilaksi vaihtuu ‘Kesken’, eikä se ole enää mukana käsittelyssä. Mikäli haluat perua hakemuksesi hakuajan jälkeen (hakemusten käsittelyn aikana), ilmoita tästä mahdollisimman pian suoraan säätiölle sähköpostitse apurahat@emilaaltonen.fi.

Hyvinvoinnin kasvua –
luovaa tieteellistä tutkimusta tukemalla

© Emil Aaltosen Säätiö 2025